Lauantaina 8.11. oli vuoden harmain päivä. Ja harmaa päivä todellakin oli. Sateita ja sumuja on riittänyt, päivällä vielä selviää ilman taskulamppua, mutta illat ovat todella pimeitä. Oli aika lisätä valoa pihaan.
Mökin ja vierastalon ovien yläpuolella on valaisimet, mutta edellinen omistaja, sähkömies, on pihavalaisimen laittanut saunalle vievän polun varteen. Se ei valaise kulkureittiäni.
Mökin nurkalle olen laittanut ”räpsyvalon”, joka syttyy liiketunnistimella ja valaisee pihapolun alun.
Paikkaan, jossa tie loppuu ja siirrytään pihalle, laitoin lyhdyt osoittamaan, mistä pihapolku alkaa. Kulkuväylät olen haravoinut, en muuta pihaa.
Yhtenä päivänä aurinko näyttäytyi pitkästä aikaa. Se ei jaksanut nousta korkealle. Puolen päivän maissa se valaisi puiden runkoja lenkkipolkuni varrella.
Harmaa voi olla kaunistakin. Niin kuin nämä haituvat. Tonttu on käynyt kurkkimassa ikkunani takana olenko kiltisti. Se on lähtenyt kiireellä naapuriin ja partakarvoja on jäänyt kuusen oksiin.
Jäkälät, eri harmaan sävyissä, ovat myös kauniita.
Lyhdyt ja polku valaistulle talolle on kutsuva kuva.
VastaaPoistaKiitos. Lyhdyt ovat myös merkki auraajalle, jos sellaisen joudun kutsumaan, että tätä pidemmälle ei saa koneen kanssa tulla.
PoistaHienoja tunnelmakuvia! Varsinkin ennen lumen tuloa pienikin valontuikahdus näkyy pimeässä pitkälle. Naava- ja jäkäläkuvat ovat hauskoja. Luonnosta löytyy paljon upeita yksityiskohtia.
VastaaPoistaKiitos. Valoja tarvitsen, etten kompastuisi, pimeää en pelkää. Kun isommat kasvit ovat kuihtuneet, luonnon pienet yksityiskohdat tulevat näkyviin.
PoistaMinä joka en yhtään välittäisi marraskuun pimeydestä ja märkyydestä ihailen kuitenkin noita kauniita kuviasi. Houkuttevaa näkymää polulta mökille ja nuo luontokuvatkin on niin ihania.
VastaaPoistaJa onneksi tänään herättiin jo valkoisempaan ja hiukan valoisampaan maisemaan.
Kiitos. Sitä yrittää keksiä jotain kaunista marraskuussa. Oli meilläkin eilen maa ohuen lumikerroksen peittämä. Tänään melkein kaikki siitä on sulanut.
Poista