Takatalvi

 Uusi takatalvi katkaisi kevään etenemisen tylysti. Maa peittyi paksuun lumikerroksen, jonka pinnalle oli yöllä muodostunut rapiseva jääkerros. Haravointi ja muut pihatyöt loppuivat. Pakenin talvea kotiin kaupunkiin, mutta siellä tilanne oli yhtä huono. Kaduilla oli lunta, sohjoa ja vettä. Taivaalta tuli lunta, räntää ja vettä. Muistin paikan, jonne voisi paeta talvea ainakin hetkeksi: Kaupungin talvipuutarha.

Puutarhan edustalla oleva ruusutarha oli lumen peitossa, mutta sisällä kukkivat kevät- ja muut kukat.

Kaktushuoneessa kasvien seassa oli hauskoja eläinveistoksia. Siellä kukki myös orkideoita.

Palmuhuoneessa suihkulähdealtaassa uiskentelivat karpit. 

Länsisiivessä oli tutumpia kasveja. Puutarhassa on huonekasveja 100 vuoden ajalta, ilmeisesti kaikki viherkasvit, joita suomalaisissa kodeissa on ollut. Löytyi mm. tuttu isoposliinikukka, joka oli kukassa samoin kuin omani kotona. Sen voimakas tuoksu täyttää öisin keittiön. 

Seinustan näyttelyssä oli akvarelleja kesäisistä kukista. Siivessä on oleskelutiloja, joissa voi syödä omia eväitä, lukea tai vaikkapa tehdä töitä.

Kevät yrittää tulla uudelleen. Pikkuisessa puistossa kodin lähellä kaupungin työntekijät karsivat puita. He liikkuivat alueella, jossa kasvaa kukkia ja olin vähällä huutaa heille, että varokaa, lumen alla on kasveja. Iltapäivällä lumi oli sulanut ja kukat, posliinihyasintit ja kevättähdet, tulivat esiin. Onneksi niitä ei oltu pahasti tallottu.

Mökilläkin lumesta vapaat alueet kasvavat. Muuttolinnuille, jotka ovat hyönteissyöjiä, takatalvi oli vaikea. Lumen tultua punarinta kopsutteli maata mökin kuistin edessä. Siinä räystään alla maa oli jäänyt paljaaksi. Välillä se siirtyi mökin alle. Musersin sille ruokaa talipallosta. Toinen kopsuttelija pihalla on mustarastas. Nyt ruokaa pitäisi jo löytyä paremmin.

Kurkistus kasvihuoneeseen

 Kasvihuone on välitilassa kun olen poistanut talviset koristeet eikä tomaatteja tai kurkkuja vielä voi sinne laittaa. Siellä on nyt ruukkuja, jotka olivat talven upotettuina kasvilavoihin. Koska mitkään sipulikukista eivät vielä ole kukassa, laitoin orvokkeja pöydälle väriä tuomaan. Niiden pitäisi kestää pientä pakkastakin.

Osa talvikylvöistä on ollut talven kasvihuoneessa. Ruiskaunokit ja unikot kasvavat jo, porkkanoista tai olkikukista ei vielä näy alkuja. Näiden päälle laitan vielä muovia suojaksi, koska yöpakkaset ovat palanneet. Talvella niiden päällä olleista havuista on jäänyt neulasia.

Ruukuissa on tulppaaneja ja muita sipulikasveja. Ne eivät ole paljon isompia kuin kasvit ulkona pihalla. Ja ulos nämäkin siirrän kun ilmat taas lämpenevät. Rentukat  kasvavat. Kasvihuoneessa ne ovat turvassa, sillä ulkona joku oli jo käynyt syömässä niitä.

Valkovuokkoja nousee yhdestä ruukusta. Ne ovat varavuokkoja, joista saan niitä lisää, jos pihan kukille tapahtuu jotain. Lisäksi olen talvettanut pari mysteeriruukkua, joista toiseen olen laittanut jo pari vuotta sitten kuolanpionin siemeniä ja toisessa pitäisi kasvaa tervaleppää.

Keltakurjenmiekat voivat hyvin. Haasteena on saada ne kukkimaan. Yritän ensi kesänä lannoittaa niitä runsaasti. Myös rantakukat ovat kasvihuoneessa ruukuissaan, mutta niiden kasvu ei vielä ole päässyt alkuun.

Osa narsisseista oli kasvanut niin pitkiksi, etteivät ne enää pysyneet pystyssä. Hyvä on, ajattelin ja nyt narsissit saavat roikkua maata kohti amppelina. Sammaleeseen voi suihkuttaa niille kosteutta.

Ole harjannut lumella kasvihuoneen katolta roskia ja likaa. Ulkopuolella on vielä siivottavaa ja kun ruukut ja taimet saan ulos, on aika valmistella kasvihuone sisältäkin kesäkuntoon.

Nopea muutos

 Muutama todella lämmin päivä sai aikaan suuren muutoksen. Olin ollut poissa mökiltä ja hämmästyin kun tulin sinne. Nyt piha on melkein lumeton. Poissa ovat takatalven lumet ja vain paikoissa, joihin vanhaa lunta oli kasaantunut peltikatoilta tai lumenluonnista, sitä on jäljellä. Esiin on tullut talven ahkeroitsijoiden työn jälkiä. Piha on täynnä reikiä ja multakasoja. Ensimmäiset krookukset kukkivat jo kukkapenkissä ison kiven vieressä. 

Olen kierrellyt pihalla tutkimassa, mitä on jäljellä, mitä ei. Krookuksia nousee vanhaan tapaan alueelle, joissa niitä on iso kenttä täynnä ja yksittäisiä pitkin pihaa. Koko lumikelloalue on vapautunut lumesta.

Muutama jouluruusu kukkii kohta. Mutta skilloja ei ole nousemassa paikoilla, joissa niitä pitäisi olla. Onneksi istutin kaadetun koivun kannon taakse niitä lisää. Ehkä siitä tulee alue, joka kukkii keväisin täynnä sinisiä kukkia. 

Pihalla on paljon siivottavaa ja siellä on liikuttava varovasti, on vielä märkää enkä muista, missä mitäkin kasveja on. Kukkapenkin esikossa on jo kukka.

Mustarastas on palannut laulamaan pihalle. Sen ääntä kuului jo Pääsiäisen lämpiminä päivinä. Silloin naapurin pellolla näkyneet joutsenet ovat nekin palanneet. 

Peipponen visertää ja raparperia nousee maasta. Kyllä, kevät on tullut.

Lumikellot esiin

Jokavuotinen lumikellokuume iski taas. Kun tiedän, että lumikellot ovat valmiina kukkimaan, mutta niiden päällä on useampi kymmenen senttiä lunta. Aloin tänäkin vuonna lapioida lunta pois paikoilta, joissa tiesin kukkia olevan. Ja löytyihän niitä vanhalta paikalta. Sen reunalta uskalsin poistaa lumet. Kasvit vahingoittuvat helposti kun lunta poistaa ja saatan itse astua niiden päälle.

Olin istuttanut uuden alueen lumikelloja kaadetun koivun kannon eteen. Odotan mielenkiinnolla, miten kannon ympäristö muuttuu, kun iso koivu ei enää vie kosteutta ja ravintoa siltä. Lumikellot löytyivät paikaltaan.

 Ne kaikki olivat valmiina kohta kukkimaan, mutta luvassa oli taas takatalvi, lunta ja pakkasta. Laitoin muovirasioita lumikellojen päälle.

Seurasi taas lämmintä, lumet sulivat ja kun aurinko tuli esiin, avautuivat kukat.

Olen nähnyt lumeen kaivettuja myyrän käytäviä ja lumen alta paljastui multakasoja. Jos liikkeellä on ollut vesimyyrä, on kasveja hävinnyt. Kontiainen on lihansyöjä, mutta kaivaessaan käytäviä se siirtelee sipuleita. Oli pakko kaivaa lumi pois kuolanpionin päältä kun senkin lähellä oli mustakasoja. Onneksi pioni on vahingoittumaton ja jo kasvamassa.

Kaikkea minäkin olen takatalveksi kutsunut. Nyt todellinen sellainen tuli. Yli kymmenen senttiä lunta ja kymmenen astetta pakkasta. Lumikellot ovat peitossa.

Kukkia on näkyvissä enää vain kirjepaperissa.

Pääsiäistunnelman tuojat

 Pikkuiset tiput tuovat pääsiäistunnelmaa mökkiin. Ne istuvat oksalla ulko-ovella. Ulkonakin kuuluu jo lintujen laulua. Keltainen on pääsiäisen väri, samoin vihreä. 

Pääsiäiskukkani ovat tänä vuonna kuitenkin valkoisia. Perunanarsisseja.

Lankaköynnös on selvinnyt talvesta vihreänä leivinuunin päällä ja kasvaa kovaa vauhtia.

Kuistilla on valkoisia helmililjoja. Narsissien tavoin niiden pitäisi kestää siellä, jos taas tulee yöpakkasia. Torstaina paistoi aurinko pitkästä aikaa. Ja sää on ollut suojainen, lumet ovat alkaneet sulaa.

Lehtikuusen oksa vihertyi nopeasti.

Vanha valokuva kahdesta lapsesta on löytynyt mökiltä.

Munat kuuluvat pääsiäiseen.

Kevätsiivousta

 Pakkasten jälkeen, kun lumen pinta oli kova, vein mattoja pihalle tuulettumaan ja puhdistumaan. 

Tuvan matot vien seuraavaksi pesulaan. Niiden tilalle löytyi tuvan puusohvan uumenista puhtaat matot, puhtaalle lattialle. Se piti tietysti pestä. Vaaleamman maton on kummitätini joskus kutonut. Oli aika kun mattoihin leikattiin mukaan kuteita muovipusseista. Ne tekevät matosta kevyen, mutta muuten on hyvä, että se muoti jäi. Nyt pitää vaan muistaa, ettei ulkojalkineilla tai märillä sukilla pidä liikkua tuvassa. Turkistossut jalkaan.

Kamarien pienet kynnysmatot on pesty, myös pyöreä, veljentyttären virkkaama matto.

Ryijymaton on senkin kummitäti tehnyt.

Kevättyöt ulkona voisivat nyt alkaa, niiden aikaan ei siivoamaan ehdi.

Hanki kantoi

 Pajunkissojen etsintä oli tänä vuonna helppoa. Pakkasyön jälkeen hanki kantoi, ei kaikkialla, mutta lumikengillä pystyi liikkumaan ongelmitta. 

Aluksi sain kierrellä aika pitkään, sitten löytyi pajuja, joissa oli hiukan kissoja. Ne jätin, jotta ne tuottaisivat pölyttäjille ruokaa. Sitten pajuja löytyi enemmän. Otin vain muutaman oksan jotka lisäsin tulppaanikimppuun.

Hangella näkyi talventörröttäjiä ja paljon eri eläinten jälkiä.

Ruusunmarjat eivät olleet kelvanneet eläimille. Omenapuitani rusakot ovat taas käyneet jyrsimässä.

Lunta on vielä paljon ja hangelta pystyin keräämään lepän oksia, joihin muuten ei ulottuisi.

Kantavien hankien lisäksi liukas kylätie on merkki kevään tulosta. Sillä kulkiessa vaihdan tie puolta sen mukaan, missä pystyn kulkemaan, välillä kuljen keskellä tietä. Pitäisikö postinhakumatkallekin lähteä piikikkäillä lumikengillä tai luistimilla?