perjantai 19. huhtikuuta 2024

Kurkistus kasvihuoneeseen

 Kasvihuone on välitilassa kun olen poistanut talviset koristeet eikä tomaatteja tai kurkkuja vielä voi sinne laittaa. Siellä on nyt ruukkuja, jotka olivat talven upotettuina kasvilavoihin. Koska mitkään sipulikukista eivät vielä ole kukassa, laitoin orvokkeja pöydälle väriä tuomaan. Niiden pitäisi kestää pientä pakkastakin.

Osa talvikylvöistä on ollut talven kasvihuoneessa. Ruiskaunokit ja unikot kasvavat jo, porkkanoista tai olkikukista ei vielä näy alkuja. Näiden päälle laitan vielä muovia suojaksi, koska yöpakkaset ovat palanneet. Talvella niiden päällä olleista havuista on jäänyt neulasia.

Ruukuissa on tulppaaneja ja muita sipulikasveja. Ne eivät ole paljon isompia kuin kasvit ulkona pihalla. Ja ulos nämäkin siirrän kun ilmat taas lämpenevät. Rentukat  kasvavat. Kasvihuoneessa ne ovat turvassa, sillä ulkona joku oli jo käynyt syömässä niitä.

Valkovuokkoja nousee yhdestä ruukusta. Ne ovat varavuokkoja, joista saan niitä lisää, jos pihan kukille tapahtuu jotain. Lisäksi olen talvettanut pari mysteeriruukkua, joista toiseen olen laittanut jo pari vuotta sitten kuolanpionin siemeniä ja toisessa pitäisi kasvaa tervaleppää.


Keltakurjenmiekat voivat hyvin. Haasteena on saada ne kukkimaan. Yritän ensi kesänä lannoittaa niitä runsaasti. Myös rantakukat ovat kasvihuoneessa ruukuissaan, mutta niiden kasvu ei vielä ole päässyt alkuun.


Osa narsisseista oli kasvanut niin pitkiksi, etteivät ne enää pysyneet pystyssä. Hyvä on, ajattelin ja nyt narsissit saavat roikkua maata kohti amppelina. Sammaleeseen voi suihkuttaa niille kosteutta.


Ole harjannut lumella kasvihuoneen katolta roskia ja likaa. Ulkopuolella on vielä siivottavaa ja kun ruukut ja taimet saan ulos, on aika valmistella kasvihuone sisältäkin kesäkuntoon.

perjantai 12. huhtikuuta 2024

Nopea muutos

 Muutama todella lämmin päivä sai aikaan suuren muutoksen. Olin ollut poissa mökiltä ja hämmästyin kun tulin sinne. Nyt piha on melkein lumeton. Poissa ovat takatalven lumet ja vain paikoissa, joihin vanhaa lunta oli kasaantunut peltikatoilta tai lumenluonnista, sitä on jäljellä. Esiin on tullut talven ahkeroitsijoiden työn jälkiä. Piha on täynnä reikiä ja multakasoja. Ensimmäiset krookukset kukkivat jo kukkapenkissä ison kiven vieressä. 

Olen kierrellyt pihalla tutkimassa, mitä on jäljellä, mitä ei. Krookuksia nousee vanhaan tapaan alueelle, joissa niitä on iso kenttä täynnä ja yksittäisiä pitkin pihaa. Koko lumikelloalue on vapautunut lumesta.

Muutama jouluruusu kukkii kohta. Mutta skilloja ei ole nousemassa paikoilla, joissa niitä pitäisi olla. Onneksi istutin kaadetun koivun kannon taakse niitä lisää. Ehkä siitä tulee alue, joka kukkii keväisin täynnä sinisiä kukkia. 

Pihalla on paljon siivottavaa ja siellä on liikuttava varovasti, on vielä märkää enkä muista, missä mitäkin kasveja on. Kukkapenkin esikossa on jo kukka.

Mustarastas on palannut laulamaan pihalle. Sen ääntä kuului jo Pääsiäisen lämpiminä päivinä. Silloin naapurin pellolla näkyneet joutsenet ovat nekin palanneet. 

Peipponen visertää ja raparperia nousee maasta. Kyllä, kevät on tullut.

perjantai 5. huhtikuuta 2024

Lumikellot esiin

Jokavuotinen lumikellokuume iski taas. Kun tiedän, että lumikellot ovat valmiina kukkimaan, mutta niiden päällä on useampi kymmenen senttiä lunta. Aloin tänäkin vuonna lapioida lunta pois paikoilta, joissa tiesin kukkia olevan. Ja löytyihän niitä vanhalta paikalta. Sen reunalta uskalsin poistaa lumet. Kasvit vahingoittuvat helposti kun lunta poistaa ja saatan itse astua niiden päälle.

Olin istuttanut uuden alueen lumikelloja kaadetun koivun kannon eteen. Odotan mielenkiinnolla, miten kannon ympäristö muuttuu, kun iso koivu ei enää vie kosteutta ja ravintoa siltä. Lumikellot löytyivät paikaltaan.

 Ne kaikki olivat valmiina kohta kukkimaan, mutta luvassa oli taas takatalvi, lunta ja pakkasta. Laitoin muovirasioita lumikellojen päälle.

Seurasi taas lämmintä, lumet sulivat ja kun aurinko tuli esiin, avautuivat kukat.



Olen nähnyt lumeen kaivettuja myyrän käytäviä ja lumen alta paljastui multakasoja. Jos liikkeellä on ollut vesimyyrä, on kasveja hävinnyt. Kontiainen on lihansyöjä, mutta kaivaessaan käytäviä se siirtelee sipuleita. Oli pakko kaivaa lumi pois kuolanpionin päältä kun senkin lähellä oli mustakasoja. Onneksi pioni on vahingoittumaton ja jo kasvamassa.


Kaikkea minäkin olen takatalveksi kutsunut. Nyt todellinen sellainen tuli. Yli kymmenen senttiä lunta ja kymmenen astetta pakkasta. Lumikellot ovat peitossa.


Kukkia on näkyvissä enää vain kirjepaperissa.

perjantai 29. maaliskuuta 2024

Pääsiäistunnelman tuojat

 Pikkuiset tiput tuovat pääsiäistunnelmaa mökkiin. Ne istuvat oksalla ulko-ovella. Ulkonakin kuuluu jo lintujen laulua. Keltainen on pääsiäisen väri, samoin vihreä. 

Pääsiäiskukkani ovat tänä vuonna kuitenkin valkoisia. Perunanarsisseja.


Lankaköynnös on selvinnyt talvesta vihreänä leivinuunin päällä ja kasvaa kovaa vauhtia.

Kuistilla on valkoisia helmililjoja. Narsissien tavoin niiden pitäisi kestää siellä, jos taas tulee yöpakkasia. Torstaina paistoi aurinko pitkästä aikaa. Ja sää on ollut suojainen, lumet ovat alkaneet sulaa.



Lehtikuusen oksa vihertyi nopeasti.


Vanha valokuva kahdesta lapsesta on löytynyt mökiltä.


Munat kuuluvat pääsiäiseen.

perjantai 22. maaliskuuta 2024

Kevätsiivousta

 Pakkasten jälkeen, kun lumen pinta oli kova, vein mattoja pihalle tuulettumaan ja puhdistumaan. 


Tuvan matot vien seuraavaksi pesulaan. Niiden tilalle löytyi tuvan puusohvan uumenista puhtaat matot, puhtaalle lattialle. Se piti tietysti pestä. Vaaleamman maton on kummitätini joskus kutonut. Oli aika kun mattoihin leikattiin mukaan kuteita muovipusseista. Ne tekevät matosta kevyen, mutta muuten on hyvä, että se muoti jäi. Nyt pitää vaan muistaa, ettei ulkojalkineilla tai märillä sukilla pidä liikkua tuvassa. Turkistossut jalkaan.


Kamarien pienet kynnysmatot on pesty, myös pyöreä, veljentyttären virkkaama matto.


Ryijymaton on senkin kummitäti tehnyt.

Kevättyöt ulkona voisivat nyt alkaa, niiden aikaan ei siivoamaan ehdi.

perjantai 15. maaliskuuta 2024

Hanki kantoi

 Pajunkissojen etsintä oli tänä vuonna helppoa. Pakkasyön jälkeen hanki kantoi, ei kaikkialla, mutta lumikengillä pystyi liikkumaan ongelmitta. 



Aluksi sain kierrellä aika pitkään, sitten löytyi pajuja, joissa oli hiukan kissoja. Ne jätin, jotta ne tuottaisivat pölyttäjille ruokaa. Sitten pajuja löytyi enemmän. Otin vain muutaman oksan jotka lisäsin tulppaanikimppuun.


Hangella näkyi talventörröttäjiä ja paljon eri eläinten jälkiä.


Ruusunmarjat eivät olleet kelvanneet eläimille. Omenapuitani rusakot ovat taas käyneet jyrsimässä.


Lunta on vielä paljon ja hangelta pystyin keräämään lepän oksia, joihin muuten ei ulottuisi.


Kantavien hankien lisäksi liukas kylätie on merkki kevään tulosta. Sillä kulkiessa vaihdan tie puolta sen mukaan, missä pystyn kulkemaan, välillä kuljen keskellä tietä. Pitäisikö postinhakumatkallekin lähteä piikikkäillä lumikengillä tai luistimilla?

lauantai 9. maaliskuuta 2024

Palmujen alla

 En lentänyt yli 10 000 kilometriä Etelä-Afrikkaan päästäkseni palmujen alle, vaan kävelin kotoa pienen matkan länteen päin. Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan remontista oli uutisoitu niin runsaasti, että olihan siellä pakko käydä katsomassa tulosta. 


Seinille ilmestyneet kuvat olivat hienoja ja lisäsivät tunnelmaa. Aurinkokin lisäsi sitä.


Kuvasin kukkia, kun ei niitä muualta löydy.



Lummelammessakin kukinta on alkamassa. Jättilumme on hengissä, mutta se uinuu vielä talviunta.


Samalla tuli katsastettua ulkopuutarhan tilanne. Hyvin talvista täälläkin vielä on, kasvit odottelevat kevättä. Mutta ilma on raikkaampaa kuin kaupungilla, jossa pöly ja lika lentävät.


Kasvihuoneen seinustalta sentään löytyi pieniä kasvun alkuja.