perjantai 13. heinäkuuta 2018

Heinäkuun herkkuja

On taas ahomansikoiden ja mustikoiden aika. Herneetkin alkavat valmistua. On taas aika nauttia luonnon tarjoamista herkuista. Ahomansikoita löytyy. Muutakin hyvää syötävää  on jo tarjolla.

                                        

Mansikoita kasvaa ihan mökkitien vieressäkin, mutta siitä en niitä poimi. Naapurien koirien on tapana nostaa jalkaa tien varressa. Onneksi ahomansikoita löytyy omalta pihalta ja metsästäni.



Metsästä löytyy myös mustikoita. Tämä kipollinen päätyi jälkiruokajäätelön koristeeksi.

                                           


Ensimmäinen mustikkapiirakkakin on jo tehty. Helppo ja nopea valmistaa, syötiin vaniljakastikkeen kera.


Ensimmäiset, korissa kasvatetut, herneenpalot alkavat pullistua.

lauantai 7. heinäkuuta 2018

Kun sataa

Sadesäällä on aikaa sisustaa. Kamarin valaisimet ovat paikoillaan, helmiriippuvalaisin ja seinävalaisin Vuorossa oli siivous- ja sisustuspäivä, koska satoi aamusta iltaan. Järjestelyvuorossa olivat kamarit. Pienempään kamariin olen nyt löytänyt sellaisen helmivalaisimen, jollaista olin etsinyt. Sen ketjua kylläkin pitäisi lyhentää, mutta näinkin pärjää, kun varoo päätään tai valaisinta. Pakko kuitenkin tunnustaa, ettei valaisin ole 1900-luvun alkupuolelta, vaan ilmeisesti 80-luvulta. Seinävalaisin löysi sekin paikan. Siihen vaikutti  pistorasioiden sijainnit, jatkojohtoja en halua käyttää, ellei ole pakko.




Yritin löytää seinävalaisimesta merkintöjä valmistajasta, mutta turhaan. Ostin sen antiikkiliikkestä ja maksoin varmaan liikaa, koska silloin siihen niin ihastuin.




On taas huopaohdakkeen kukinnan aika. Luonnon voimakkaat värit saavat tapetin kukat näyttämään haaleilta.



Laitoin myös kaksi ikonia hirsiseinälle. Jätin tuvan puoleisen väliseinän oven viereisen ja yläpuolisen osan hirret näkyviin. Ulkoseinän puolella hirret eivät olleet sen näköisiä, että ne olisi voinut jättää paljaiksi koska niissä oli paljon jatkoskohtia. Kamarien välinen seinä onkin tehty laudoista.

lauantai 30. kesäkuuta 2018

Ostoksilla puutarhalla

Puut verjostavat kuistia niin, että pelargoniat lopettivat kukkimisen. Tilalle puutarhuri suositteli verenpisaroita Kävi niin kuin olin epäillytkin eli uusi kuistini muuttui varjoisaksi kun isot puut ovat lehdessä. Pelargoniat lopettivat kukkimisen. Varjostavat puut ovat omia puitani eikä niitä siis kaadeta. Ellei ole pakko. Liian lähellä saunan seinää kasvavat kaksi koivua täytynee kaataa ja ehkä valo sitten hiukan lisääntyy. Ainakin saan sitten kunnon koivuklapeja rakennusjätteen ja niiden surkeiden oksanpätkien tilalle, joita puuvajassa on. Kasvihuoneen korvikkeeksi kuistista ei ole kuin keväällä, mutta kiva siellä on istua ja katsella vaikka sadetta, jota taas on saatu. Kun elämä juhannuksen jälkeen rauhoittui, halusin oikeaan puutarhamyymälään hakemaan kasveja, joita ei turhaan ole kuljetettu ja seisotettu myynnissä. Ja josta saa neuvoja. Päädyimme verenpisaroihin pelargonioitten korvaajiksi.




Huomasin puutarhalla melkein loppuunkukkineita orvokkeja ja sainkin sen ainoan sinisen kaupanpäällisiksi.



Vaaleanpunainen  ihanuus päätyi koristamaan pöytää.