Kaamos on ohi

 Aurinko on noussut Utsjoella ja kaamos on päättynyt. Pitkää aikaa aurinko ei siellä paista, mutta on sentään nähtävissä. Nyt päivät alkavat pidentyä vauhdilla. Iltapäivällä selviää ilman otsalamppua melkein viiteen saakka. Nuutin päivän tienoilla sammutin mökille vievän tien valot ja keräsin joulukoristeet säilöön. Ikkunalle joulutähden tilalle laitoin kasvivalon.

 Pelargoniat ovat alkaneet kasvaa ilman keinovaloakin. Kuistille menevät pienet, vielä taimet, isommat vanhat sekä nekin kaksi, jotka ovat kesällä pihalla. Kyllä niistäkin vielä jotain tulee, vaikka vaikeaa sitä nyt on uskoa. Juorunkin versot ovat pidentyneet.

Kasvivalo on sipulikukkia varten nopeuttamassa niiden kasvua. Toin syksyllä istutettuja ruukkuja vierastalosta lämpimämpään tupaan ja valoon. Toivottavasti mökille ei tule yllätysvieraita, kaikki eivät ymmärrä, miten tärkeää kukkien kasvatus on. Vierastalon lattian päällysteessä on pieni reikä ja sen kautta sisään oli tullut hiiriä. Ne ehtivät herkutella yhden ruukun tyhjäksi sipuleista ennen kuin tukin kolon ja toin syötäväksi myrkkyä. Sen ansiosta hiiret päätyivät polttotynnyriin. En pidä myrkyn käyttämisestä, mutta loukuissa eläimet voisivat jäädä kitumaan pitkäksikin aikaa.

Mitkähän kasvit kukkivat ensimmäisinä, narsissit, krookukset vai hyasintit? Veikkaan krookuksia. Näiden kukkimista joutuu vielä odottamaan, mutta onneksi kaupassa oli jo esikkoja. Tänä vuonna vuorossa on keltainen kukka.

Talvi-iloja

 Lumitöitä on riittänyt ja kun sade on helpottanut, on seurannut paukkupakkasia. Harvinaisesta suojasäästä piti ottaa ilo irti. Lunta voi kerätä poluilta niinkin, että pyörittelee siitä palloja. Naavaa tukaksi ja vanha kattila hatuksi. Suoja kesti hyvin lyhyen ajan, olennot jäivät vähän kesken ja sitten niiden niskaan tulikin jo lunta. Harjasin varovasti lumet pois.

Kun tiet olivat lumen peitossa, päätin ottaa potkukelkkavanhuksen käyttöön. Mutta mökkitielle olikin levitetty soraa, eikä kelkka oikein luistanut. Tulivatpa jalakset teroitettua ja ruosteet poistettua niistä. Kelkka saa jäädä lepoon ja koristamaan vierastalon edustaa.

Pulkka sentään kulkee hyvin ja puukori sen kyydissä.

Viimeisin äärisääilmiö saattaa koitua lumiolentojen tuhoksi. Tätäkö ilmastonmuutos on, alkuviikolla -25 astetta, nyt 4 astetta plussalla?

Loppiaisen aikaan

 Uudenvuoden jälkeen olin muutaman päivän kotona kaupungissa. Ennen joulua vain muutama joulukortti oli tullut perille kun lähdin maalle ja loput odottivat nyt oven sisäpuolella. Myös yksi naapurille osoitettu joulukortti, jonka työnsin sisään hänen postiluukustaan. Kun avasin sisareni lähettämän kortin, en voinut muuta kuin nauraa. Muovipussissa oli Alnus glutinosan  eli tervalepän siemeniä. Siinäpä haastetta kerrakseen. Vuosia sitten siskon joulukortin mukana tuli kuolan pionin siemeniä. Sain entisellä mökillä niistä kasvamaan pionin, joka kukkikin. Nyt minulla on jäljellä kaksi taimea, jotka ovat kasvaneet sen siemenistä.

Tutkin, missä tervaleppä kasvaisi ja hyvä vinkki oli paikka, jossa kasvaa runsaasti mesiangervoa. Sellaisia löytyy enemmänkin mökiltäni. Ensin täytyy tietysti saada siemenet kasvamaan taimiksi. Kortin alla on toinen joululahja, veljentytöltä saamani pyyhe. Siinä on kuva Turun Yliopiston kirjastosta. Turku on minulle tärkeä paikka.

Kaupunkikäynnillä tuli hiukan shoppailtuakin. Näistä muumimukeista sai hiukan alennusta ja oli aika ostaa ne. Piti ostaa kaksi, kun molemmat puolet kuvaavat niin hyvin minua. Muumimammamukit jäävät kaupunkiin muistuttamaan elämästä mökillä.

Joulukukkani avautuivat loppiaiseksi. Muut paitsi kirkkaanpunaiset hyasintit. Ne taitavat odottaa tämän vuoden jouluun.