maanantai 5. kesäkuuta 2023

Luonto hoitaa

 Luonto on tehnyt hienon istutuksen pihalta kaadetun koivun kannon ympärille. Kalliokieloja ja saniainen.


Kalliokielojen muoto on kauniisti graafinen. En koko kasvia tuntenut ennen kuin niitä täältä mökiltä löysin.


Omavaraisbloggaajien kesäkuun aiheina on mm. luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen, lahopuutarha, ryteikkö ja villi piha. Oma kantopuutarhani kallion reunalla puutarhan laidalla voi hyvin, saniaiset ovat reheviä. Kantojen välissä on tänä vuonna krassi. Vain karviainen viihtyy huonosti.


Sainiaispuutarhaan saunan takana siirtyi saniaisten mukana myös raparperia ja sinne on ilmestynyt valkoisin kukin kukkivaa konnanmarjaa. Pölkkyjen päälle on tullut uusi, vaikka pieni alvejuuri. 


Uusi omenapuu, Huvitus, kukkii vihdoinkin. Keväällä sen silmuissa oli ötököitä. En ollut tehnyt kevätruiskutusta kun uskon, että luonto hoitaa. Olin juuri aikeissa suihkuttaa sen päälle vettä, mutta sitten alkoi sataa ja rankka vesikuuro huuhtoi hyönteiset puusta varmasti tehokkaammin kuin mitä minä olisin pystynyt tekemään. Alimpien oksien kukkasilmut säilyivät.


Myös keskellä pihaa, vanhan kannon vieressä oleva, ilmeisesti villi omenapuu kukkii. Katselin sitä keväällä ja mielessäni kysyin siltä että koskakohan se aloittaa kukkimisen. Olin syksyllä siistinyt sen ympäristön ja kukinta oli varmaan kiitos siitä. Kirsikat eivät vielä kuki. Ehkä niiden kanssa kannattaisi keskustella asiasta. Omenapuut kukkivat, mutta on niin kylmä, ettei pölyttäjiä näy. Vain muutama kimalainen liikkuu pihalla. Pihlajat onneksi kukkivat ja houkuttelevat toivottavasti tuholaiset omenapuiden sijaan.



Oma pihani on todella villi. Leikkaan ruohoja joiltakin alueilta, lähinnä rakennusten ympäriltä, muut ovat puoli- tai täysvillejä. Saunalle vievän polun vasemmalle puolelle suunnittelin niittyä. Sen yläosassa on metsäistä varvikkoa. Mustikat ja puolukat saavat levitä täälläkin. Mökin pääty, jossa on varvikkoa, on helppohoitoinen.


 Olen siirtänyt ja kylvänyt alueelle kukkia, mutta nyt kun olen saanut vuohenputken kitkemällä vähenemään, sinne leiviääkin metsän reunasta metsäkurjenpolvia. Kauniita nekin ovat. Muualla leviävät lemmikit, kielot, valkovuokot ja muut. Kun sipulikasvit ovat hävinneet, niitettävä alue kasvaa ja kun luonnonkukat ovat kukkineet, niitän niidenkin alueet ja kun kielojen lehdet ovat kuihtuneet, loputkin  alueet.


Omavaraisbloggaajat julkaisevat kirjoituksia joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Kirjoittajat kertovat omista tekemisistään ja kunkin kuukauden aiheista. Lisätietoja #suuntanaomavaraisuus-bloggaajista löytyy täältä: https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-sarja. Sarjaa luotsaavat Satu  https://tsajut.fi ja Heikki https://korkeala.fi. 

lauantai 27. toukokuuta 2023

On kesä

Tuomet tuoksuvat tuvassa.



Eletään alkukesän hurjan kasvun ja kehityksen aikaa. Ulkona metsässä ja pihan laidalla tuoksuvat kohta kielot, jotka jo availevat nuppujaan.


Siirsin kukkien, tomaattien ja kurkkujen taimet kuistilta kasvihuoneeseen ja ulos kasvilavoihin. Pelargoniat uskaltaa jo jättää niiden tilalle ikkunalaudoille.


Taistalla näkyvät syreenit valmistautuvat kukintaan


Alkukesään kuuluvat hallayöt. Ilmojen kylmennyttyä saivat kasvilavojen taimet harsoja päälleen. Viimeiset taimet, kaupungista tuomani kasvihuonekurkun, krassin ja avomaankurkun taimet pysyvät vielä sisällä.  Avomaankurkku on siltä varalta jos aiemmin ostamani eivät kasvakaan. Varsinkin avomaankurkku on arka hallalle. Torilta ostamani taimet ovat suuria, krassikin noin 30 senttinen. Itse laitoin krassit vasta maahan.


Ensimmäinen, kesään kuuluva raparperijälkiruokakin on jo tehty ja syöty.

lauantai 20. toukokuuta 2023

Taimia

 Oli aika tehdä kevätretki puutarhalle taimia hakemaan. Reitin on viimeiset vajaat kymmenen kilometriä oli ajettava mäkistä ja mutkaista tietä, joka joskus on ollut osuutena rallissa. Silmät oli pidettävä tiukasti tiessä. Kesäkukkien haku oli kiivaimmillaan, asiakkaita oli paljon, mutta sain haluamani hyötykasvit. 

Tässä on yksi kirsikka- ja runkotomaatteja, yksi kesäkurpitsa ja avomaankurkkuja. Kasvihuonekurkun unohdin ostaa. Nämä saavat vielä jäädä odottamaan kuistille muiden taimien kanssa.

Innostuin isosta kirsikkatomaatista, jossa jo on raakileitakin. Joku oli toivonut todella aikaisia taimia, mutta niiden noutamisessa oli sattunut joku moka ja näitä oli jäänyt taimistolle. Sen latva roikkui matkan jälkeen, mutta se piristyi kun pääsi isompaan ruukkuun ja sai vettä. Vieressä kasvaa se vanha daalia, joka ainoana mukuloista heräsi eloon talven jälkeen. Taimistolla oli todella upeita daalioita ja muita kukkia, mutta en ostanut mitään. Toivottavasti saan niitä torilta jos kukkien kasvatukseni epäonnistuu. 

Pelargonian pistokkaista kaikki eivät juurtuneet, mutta aivan riittävästi sain taimia. 

Istutin taimet isoon ruukkuun, jonka sijoitan ulos. Kylmän jakson jälkeen on taas kesäistä, käet kukkuvat, varvikko rapisee kun kuljen polulla. Vaskitsat ovat liikkeellä. Kolealla ilmalla ne makasivat kohmeisina maassa elottoman näköisinä. Vielä kuitenkin on vaarana halla yöllä. On odotettava, taimia ei voi vielä jättää ulos. Humalat kasvavat hurjaa vauhtia. Niitä ei kylmyys haittaa.  Kaivoin yhden taimen siskoa varten odottamaan.


Löysin metsästä toisenkin, pienemmän punaisen pensaan, jonka siirsin pihapiiriin. Luin, että kanukan pistokkaat juurtuvat hyvin. Työnsin oksan pätkiä maahan ja ruukkuun ja odotan nyt, lähtevätkö ne kasvamaan. Lehtiä niihin on ilmestynyt.