Keskikesän tunnelmia

Pihlajat kukkivat runsaasti. Olin lämmittänyt tuvan leivinuunia ja vaikka se veti suhteellisen hyvin, hiukan savun hajua tuli sisälle. Ilman raikastajiksi otin pihlajan kukkia maljakoihin

Illalla rannalla vallitsi rauha kun olin saunonut ja istuin saunan kuistilla vahtimassa näkisinkö majavan. Joku eläin vedessä ui, mutta liian kaukana, jotta olisin voinut erottaa, mikä se oli. Välillä yksinäinen sorsa teki räpiköivän laskun lennosta veteen. Iso hauki loiskautti äänekkäästi, pienemmät ahvenet hiljalleen polskuttivat. Hyttysten ininää ei kuulunut, sillä poltin hyttyssavua saunan kuistilla.

Myös pihan pihlajavanhus kukki.

Kesäyössä ei valoja tarvinnut.

Alppiruusu innostui kukkimaan

Olin tarkkaillut ison pihlajan juurella kasvavaa vanhaa alppiruusua. Kyllä ne nuput kukkanupuilta näyttivät. Pelkäisin kuitenkin, että ne voisivat vielä kuivua ja ruskistua. Sitten nuput alkoivat pullistua ja niissä alkoi näkyä punaista väriä. Ja sitten koko pensas olikin täynnä kukkia.

Kukinta korvaa nyt viime vuotisen pettymyksen kun pensas piti välivuoden eikä kukkia ollut kuin yksi.

Onneksi rodo ehti kukkia ennen sateita, joita sitten onkin saatu. Myös kuolanpioni ehti aloittaa kukinnan. Sen kukinta kestää sateessa vain hetken. Pionissa oli tänä vuonna peräti kuusi kukkaa.

Kyläyhdistyksen kirpputorilta

Avoimet kylät-tapahtumaan liittyen paikallinen kyläyhdistys järjesti erilaisia tapahtumia, mm. peräkonttikirpputorin. Viime vuodesta viisastuneena en varannut myyntipaikkaa. Mutta ostoksia tein. Kullero pisti ensimmäisenä silmään. Olin pitkään halunnut niitä tontilleni.

Kullero (Trollus europaeus) on Lapin maakuntakukka ja siellä niihin ihastuin. Lapin kulleron kukat olivat pieniä, mutta niitä saattoi olla kokonainen pelto täynnä.

Myynnissä oli vain yksi kappale kulleroita, mutta tietysti ostin myös muita kasveja. 

Tämän kasvin nimi ei painunut mieleeni, mutta kasvi kuullosti lupaavalta, koska myyjä varoitti, ettei sitä saa istuttaa kukkapenkkiin, koska se leviää niin runsaasti. Kukkapenkin reunaan se päätyi ja siitä se saa levitä. Ja nimikin varmaan selviää, kun se avaa nuppunsa.

Ensikon ostin tietysti paikkaamaan sitä yksilöä, jota en onnistunut pitämään hengissä. Se sai paikan kukkapenkin toisella reunalla.

Akankaalia (Ajuga) oli ruukkuun sullottu kaksikin yksilöä ja katson nyt, missä ne alkavat viihtyä.

Kassissa oli vielä keltakukkainen, sinertävälehtinen kasvi Ruusujuuri (Rhodiola rosea). Se onkin ihmeellinen kasvi. Siitä pitäisi saada lisää energiaa ja sen pitäisi helpottaa stressiä. Nimi tulee ruusulta tuoksuvista juurista. Sen paikka on vielä mietinnässä.

Kasvien lisäksi ostin myös pussillisen takkaruusuja. Osa menee saunalle, osa jää tupaan.