perjantai 25. marraskuuta 2022

Havuja, havuja

Syysmyrsky kaatoi puita, maa ei ollut jäässä eivätkä juuret pitäneet, kuusia ja mäntyjä rysähti maahan. Havuja on käytettävissä vaikka kuinka paljon. Löysin idean ja  tein kuusen havuista.



Tähden olen näperrellyt helmistä.

Pohja on pajuista, joita niitäkin löytyy pihapiiristä runsaasti. Sidoin pajut niinellä ja ajattelin kiinnittää niihin myös havunippuja, mutta vaalea niini näkyisi havujen alta ja käytinkin kiinnitykseen villalankaa.

Varastosta löytyneeseen kuksaan laitoin kynttilän.



perjantai 18. marraskuuta 2022

Aarteenetsintää

 Paikallinen osto-myyntiliike laittoi Facebook-sivulleen kuvan vanhasta lasipainosta, jonka pohjassa oli jonkun herrasmiehen valokuva. En ihan sekunneissa ilmoittanut ostavani sitä, mutta laitoin kuitenkin nopeasti viestin, että otan sen ja haen seuraavana päivänä. Kun menin liikkeeseen, oli lasipaino myyty. Myyjä väitti ilmoittaneensa minulle, mutta hän oli ilmeisesti laittanut minulle viestin kuvan alle ja sitten poistanut kuvan. Kiukutti jonkun aikaa, mutta seikkailin netissä ja löysin itselleni paremman lasipainon.


Periaatteessa yritän vähentää tavaroita, mutta aina vaan sorrun ostamaan jotain. Lasipainoja annettiin 1900-luvun alussa lahjoiksi mielitietylle

Kotona minulla on uudempi lasipaino. Se on muisto vuodelta, jolloin osa työkavereista oli lakossa. Minä lupasin kastella heidän kukkansa. Lakko pitkittyi ja kukat alkoivat voida huonosti hoidossani. Mutta sain lasipainon kiitokseksi.

Olin muutaman päivän kaupungissa. Kotitalon porrashuonetta remontoidaan. Yli satavuotiaan talon ovet ja portaikko palautetaan lähelle alkuperäistä ilmettä. Availin ovea tarvittaessa maalarille ja kiertelin kaupungilla. Suosikkikirpputorilta mukaan tarttui posliinirasia. Kun pölyn ja lian poisti sen pinnasta, alkoi tytön ilme kirkastua. Rasiaan laitan ompelutarvikkeita. Sen sisällä olikin jo sormustin valmiina.


 

Kaupungin ilme oli jo kovin jouluinen, vaikka lunta ei vielä ollut. Ostin kynttilöitä ja pienen hyasintin.

perjantai 11. marraskuuta 2022

Musta marraskuu

Marraskuun alku on ollut lämmin, sateinen ja harmaa tai musta. Ryhdyin virittelemään tuikkuja ja kynttilöitä. Puhdistin kasvihuoneen ulkoa siihen liimaantuneista lehdistä, tyhjensin taas sen räystäskourut ja siistin sisälläkin. Tyhjään kasvihuoneeseen tuli metsä, kaivoin pihalta väärissä paikoissa kasvaneita kuusia pois. Jos ne selviävät hengissä talvesta, istutan ne metsään.


Varastosta löytyneen vanhan myrskylyhdyn lasi oli hävinnyt, mutta  löysin siihen jonkun muun lyhdyt lasin.

Ulkopuolella palavat kynttilät.

Sisällä mökissä lisäsin tuikkuja 

Ystävästä vanha posliininen lampunvarjostin oli romua. Minä olen miettinyt, miten sitä käyttäisi, ilman uusia sähköasennuksia. Vanhasta aurinkokennovalosarjasta, joka ei enää toiminut, otin  muovisen lampun  ja laitoin sen sisään tuikun. Ei tämä paljoa valaise, mutta ompa varjostin käytössä.

Taskulamppu tai otsalamppu on välttämätön jo iltapäivällä ulkona liikkuessa. Heijastimia otin esiin jo talviaikaan siirtymisen jälkeen. Uusin heijastimista on paras, siinä on kunnon kiinnitys. Yleensä kiinnitys on hakaneulalla, joka aukeaa helposti. Niitä ja pudonneita heijastimia ole kylvänyt mökkitielle.