Satoa kertyy

 Metsävadelmissa on runsaasti marjoja. Vanhalla hakkuualueella on kuitenkin mätästyksessä tentyjen kuoppien vuoksi vaarallista liikkua. Ajattelinkin ottaa kuvan kertyneestä sadosta metsässä kun ei ollut ollenkaan varmaa, että selviäisin sieltä pois kaatumatta. Istuin vanhan kannon päälle. Vasta hetken kuluttua huomasin, että siinä oli muurahaispesä. Pikkuisia muurahaisia alkoi liikkua puseron alla, pitkin selkää ja käsiä. Kolmannella kerralla sitten pyllähdin yhteen kuoppaan. Kaikilla kerroilla sato säästyi, mutta helteisenä päivänä keruuta ei jaksanut pitkään.

Ensimmäiset tomaatit kypsyivät sinä päivänä kun kotimaisen tomaatin kilohinta oli marketissa 0,99 euroa. Avomaankurkut olivat monta kertaa kalliimpia ja niitä minulla oli kypsynyt jo jonkin aikaa. Eikä marketin tomaattienkaan hinta pysynyt kauaa halpana. Ensimmäinen pitkä kurkkukin kypsyi. Kasvihuoneessa on villi viidakko ja avomaankurkut leviävät pitkin mäkeä. Kaikenlaisia tukia käytössä.

 

Ihmettelin keväällä ja alkukesällä myynnissä olleiden uusien perunoiden laatua. Kun litrasta perunoita maksaa 10 euroa, kuvittelisi, että ne ovat laadukkaita, mutta niissä oli rupia ja kolhuja. Omat perunani ovat ainakin alussa olleet puhtaita ja kauniita. 

Ja peruna kukkiikin kauniisti.

  

Lähdin tutkimaan, mikä on puolukoiden tilanne. Shortseissa ja saappaat jalassa, oli taas noin 30 astetta lämmintä. Rinnankorkuiset sananjalat olivat kätkeneet potkuni mäellä, meni vähän aikaa löytää paikka, josta jyrkänteeltä pääsee alas. Puolukoita tulee, mutta vielä ne ovat raakoja. Kotimatkalla huomasin kantarelleja polun varressa. Hain mökiltä veutsen ja keräsin sienet. 

Helle on kypsyttänyt viinimarjat. Ihmettelin, kun sain poimia itse punaisetkin. Mustarastaita, jotka keväällä olivat seuranani, ei ole näkynyt. Ehkä metsässä on niin paljon mustikoita, että ne riittävät. Katsotaan, miten karviaisten käy.

Rinnakkaiseloa

 Kun on mökki keskellä metsää, saa sopeutua siihen, että muitakin elollisia mökistä ja tontilta löytyy. Hämähäkit, hyttyset ja kärpäset kuuluvat asiaan, mutta kahta eläinlajia en siedä vaikka ne miten kuuluisivat luonnon monimuotoisuuteen. Saunansyöjä, ilmeisesti hirsijäärä, herää joka kesä henkiin. Seinälle ilmestyy uusia reikiä, joista valuu hienoa purua kun aikuisiksi kasvaneet toukat työntyvät ulos. Olen suihkuttanut seinään myrkkyjä, mutta nyt päätin kokeilla keinoa, josta joskus olin lukenut. Kovan lämmön pitäisi tuhota toukat. En sentään kahdeksaa tuntia jaksanut käydä lisäämässä puita kiukaan pesään, koko yön satoi. Hyvä sikäli, jos sauna olisi liiasta lämmityksestä syttynyt. Kuuma saunasta tuli.

Toinen inhokki ovat myyrät, joita taas on ilmestynyt. Tai siis multakasoja ja reikiä pitkin pihaa. Koloja tulee jopa poluille. Niitin mökin edustalta syreenipensaiden ympäristöt, tallasin multakasat ja pehmeän maan niiden ympäriltä. Mutta eivät elukat hävinneet, ne vaan siirtyivät toisiin paikkoihin. Ja minä jatkoin niittämistä. Jätin kuitenkin pölyttäjille kukkia. 

 Yritän elää sovussa eläinten kanssa. Kun pihan polkuja pitkin kulkee, rapisee varvikko ja ruohikko suhisee. Sieltä saattaa hypähtää sammakko, vaikka useimmiten liikkeelle lähtee vaskitsa. Saatan hätkähtää, mutta en pelkää tai vihaa vaskitsaa, joka on lisko ja vielä rauhoitettukin, en myöskään käärmeitä. Ilahduin kun keväällä polun varrella oli rantakäärme. Se on hyödyllinen, syö jyrsijöitä.

Myyrien tavoin ampiaisen naureskelevat häätämisyrityksilleni. Sain lahjaksi virkatun ampiaiskarkottimen, jonka laitoin ulkohuussin kattoon. Sen viereen oli tullut pesä, jonka joku lintu oli tuhonnut. Rinnakkaiselo on kilpailua elintilasta ja ravinnosta.

Kaivolla on tarjolla raikasta vettä kaikille janoisille. Jäniksen papanoita siellä jo oli. Laitoin Mustialan  hortensioille uudet verkot, etteivät pupujussit niitä söisi. Ripottelin myös kanankakalta haisevaa lannoitetta niille. Sen hajun pitäisi karkottaa myyriä. Myyrien koloihin työnsin valkosipulin kynsiä. Vaikken näihin konsteihin usko, myyriä on joko vähemmän tai enemmän. Pitää vaan sopeutua ja varautua.

Yritän säästää luonnonkukka-alueita pihalla, vaikka pitkä kasvusto tarjoaa myyrille suojaisat kaivuupaikat. Kellokukat ja muut luonnonkukat ovatkin lisääntyneet. Pihalla on kurjen-, harakan-, peuran- ja vuohenkelloja, mutta kissankellot puuttuvat.

Luonnon monimuotoisuus on yhtenä aiheena omavaraisuusbloggaajien elokuun kirjoituksissa. EU:lla ja ministeriöillä on strategioita ja suunnitelmia sen toteuttamiseksi. Minulle luonnon monimuotoisuus on tätä, yhteiseloa eläinten kanssa ja luonnonkasvien suojelemista. Siihen kuuluu myös vieraslajilupiinin sitkeä torjunta, iso laho pihakoivu, jossa ötökät saavat asua, siihen kuuluu metsäni, jonka haluaisin suojella. Se vaan on talousmetsää, eikä siellä ole suojeluun hyväksyttäviä kohteita, ei edes pieni suo sovi kohteeksi. Yritän hoitaa metsää niin, että siitä joskus tulisi ”vanha metsä.” 

Omavaraisbloggaajista saat tietoa täältä: #suuntanaomavaraisuus. Katso linkeistä, mitä muut aiheesta kirjoittavat.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut

Rakkautta ja maanantimia

Caramellia

Villa Varmo

Pilkkeitä Pilpalasta

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo

Värikäs heinäkuu

 Tiesin, että kohta se tapahtuisi ja sitten yhtenä aamupäivänä kun olin menossa hakemaan postia, tuli läheisen maatilan isäntä vastaan traktorilla ja niittokone leikkasi tienvarren kukat. Yleensä isäntä pysähtyy juttelemaan, mutta nyt ei. Hän tietää, mitä ajattelen. Tien kulkijat voisivat ajaa hitaammin ja huolellisemmin ja kukat voitaisiin säästää. Paluumatkalla isäntä ei toista puolta vielä ollut ehtinyt niittää ja poimin siitä luonnonkukkia kimpuksi.

Upean väriset huopaohdakkeet ovat nyt poissa.

Muualla niitä sentään vielä on. Samaa väriä toistavat maitohorsmat.

Kukkapenkkiä värittävät  harjaneilikat.

Siistin ison kiven ympärillä olleesta kukkapenkistä uuden osan ja kylvin siihen kaikenlaisia siemeniä, mitä kaapeista löytyi. Näiden unikkojen väri yllätti.

Väriä sai myös mökin etuosan seinä, jonka alaosaan sen eteen katolta pudonnut lumi oli jättänyt tummat jäljet. Malvat tarvitsevat siistin taustan ja niin vedin alaosaan punamultaa. Kukkien hempeä väri korostuu nyt hyvin.