lauantai 24. helmikuuta 2024

Kulkuvälineitä

Helmikuun projektina on ollut ison varaston siivous. Avonaisessa tilassa ei kovilla pakkasillakaan ole tullut kylmä kun olen tehnyt jotain koko ajan. Varasto on korkea ja se on mielestäni aika hieno tila. Mutta se oli tukossa, kun katon tukipuiden päälle oli kerätty lankkuja ja lautoja. Minulla oli idea sijoittaa varastossa olevat ovet päätyseinälle. Eihän siellä ole edes lattiaa, sanoi viisas mies. Nyt lattiaa on, sillä  keinottelin puutavaran alas kattopalkkien päältä ja asettelin lankut ja laudat lattioiksi. Mukana on muistona vanhasta eteisestä ruskeaksi maalattuja lattialankkuja.

Nyt ovet ovat päädyssä. Siirsin varastosta löytyneen höyläpenkin päällyksen pölkkyjä päälle niiden eteen ja laitoin kulkuvälineitä näytteille. Onko joku pystynyt hiihtämään näillä pitkillä suksilla täkäläisissä mäkisissä maisemissa? Järvisen suksilla ja bambusauvoilla olen itse joskus suksinut. Olisi juuri kansallinen hiihtopäivä, mutta räntäsade ei houkuttele suksille vaikka on minulla uudemmatkin sukset.

Lankut ja laudat olivat pölyisiä ja homeisia, mutta asettelin ne puhdas puoli ylöspäin. Tässä kuvassa vain pisimmät laudat ovat vielä ylhäällä. Niitä joutui kääntelemään, jotta ne sai alas. Sijoitin pitkän valaisimen ovien väliin kun en muuta paikkaa sille keksinyt. Sähköä varastossa ei ole, mutta valosarjan siihen voisi ripustaa.

Paljon tavaraa odottaa aikaa kun saan ne vietyä jäteasemalle. Varastossa on mm. muovinen pulkka, mutta se kulkuväline taitaa lähteä roskiin. Minulla on kauniimpi vanha kelkka.

Varastossa oli myös pieni polkupyörä. Puhdistin siitä pölyt lumella, muuta sille ei voi eikä kannata tehdä. Minua kiinnosti pyörän merkki ja sain sen esiin. Sehän on Z!


perjantai 16. helmikuuta 2024

Kevään enteitä

 Upean väriset krookukset herättävät kukinnallaan toiveita kevään alkamisesta. Jospa tämä kova talvi vihdoinkin hellittäisi.




Krookukset ovat itse kasvatettuja. Aikaisemmat kevätkukkani olivat kaupasta. Pitkään aikaan ei kukkia kuitenkaan ole voinut ostaa ja tuoda mökille, kun pakkasta on ollut liikaa.


Loppukesällä harvensin mökin nurkalla olleita syreenejä. Ehkä liikaakin, koska nyt kun lumi painoi niitä, osa oksista katkesi. Otin oksia maljakkoon. Ne jaksoivat kasvattaa pieniä hentoja lehtiä, jotka nekin muistuttavat keväästä.


Oksia oli kotonakin. 


Ensimmäiset, talven sisällä viettäneet sipulikukat, ovat nyt aloittaneet kukinnan, lisääkin on vielä tulossa. Ja sitten voi ryhtyä odottamaan niitä, jotka keväämmällä paljastuvat lumen alta.

lauantai 10. helmikuuta 2024

Mökin historiaa

Kovien pakkasten aikaan, kun ulkona ei oikein voinut olla, ryhdyin kokoamaan historiatietoja mökistä. Tai itse mökistä en paljoa tietoa ole löytänyt. Lähestyin kaupungin arkistoa ja sieltä minulle lähetettiin vierastalon piirustuksia, joita olin jo saanut kaupan yhteydessä. Ja perässä tuli 37,20 euron lasku.

 Varastossa on tämä kuvassa oleva ovi, joka on ilmeisesti mökin sisäovi. Kaikki väliovet on sisältä poistettu. Toisen, myös varastosta löytyneen oven kunnostin ja siitä tuli sisäovi kuistin oveen. Kolmatta väliovea ei ole löytynyt. Tämä on pinnalta kurjassa kunnossa, mutta uskon, että senkin voisi kunnostaa.

Tilan nimi on Multamäki ja siitä tietoja on. Niitä olen saanut Maanmittauslaitokselta ja Kansallisarkistosta. Tila lohkottiin isommasta tilasta 17.11.1928. Samalla muodostettiin kaksi muutakin uutta tilaa. Työmies Mauri Grönmanin ja kunnan kanssa oli 30. elokuuta tehty kauppakirja 8 hehtaarin alueesta. Lohkomisen jälkeen rajat paalutettiin ja pyykitettiin. Yhdessä vaimonsa Hildan kanssa Mauri haki lainhuudon tilalle. Hänen ammattinaan oli silloin asutustilallinen. Mauri oli syntynyt 1890 ja Hilda 1891. Silloin heillä oli kaksi tytärtä, myöhemmin syntyi vielä kaksi lasta. Vuonna 1972 Mauri ja Hilda olivat jo kuolleet kun heidän jakamaton kuolinpesänsä möi Multamäen ja Lisämaan seuraaville omistajille.


Laki maan hankkimisesta asutustarkoitukseen eli Lex Kallio antoi maanvuokraajien lisäksi kokonaan maattomille mahdollisuuden saada edullisin ehdoin maata viljeltäväkseen. Lex Kallio takasi tällaisen maansaantioikeuden täysi-ikäiselle ja kansalaisluottamusta nauttivalle henkilöile. Hänen oli osattava viljellä maata ja omistettava tarvittavat maataloustyökalut. Uudistilalle oli rakennettava asunto kolmessa vuodessa. Jos Grönmanit olivat näitä asutustilallisia, on mökki valmistunut viimeistään 1931. Työkaluja on löytynyt ja Maatalousoppi-oppikirjakin. Vuoden 1940 almanakassa on runsaasti mainoksia ja kirjoitus maaseudun asumisoloista. Siinä neuvotaan muun muassa, että piha on tavallaan luonnon pahoilta ilmoilta suojeleva asunnon jatko ja on sen takia pidettävä kauniina ja siistinä.


 Ainakin vehnää tilalla on viljelty. Sitä on lähetetty Sysmän vehnämyllyyn. Puinen levy on ilmeisesti toiminut jonkunlaisena pakettikorttina. Hevonenkin tilalla ilmeisesti on ollut. koska näitä ruosteisia hevosenkenkiä on löytynyt useita.


Maatalouspolitiikan tavoitteena oli 1920-ja 30-luvulla omavaraisuus ja asutustoiminnalla haluttiin edistää pienviljelyä. Tarkoitus oli myös pienentää juopaa tilallisten ja tilattomien välillä ja eheyttää kahtia jakaunutta yhteiskuntaa. Multamäen tilalla omavaraisuus taisi olla laajempaa kuin vain elintarvikkeiden tuotantoa. Mökiltä on löytynyt erikokoisia lestejä ja ilmeisesti jalkineitakin on valmistettu itse.


Löysin Maanmittauslaitoksen sivuilta vanhoja ilmakuvia. Vanhin paikkakunnalta oleva kuva on vuodelta 1949 eli 75 vuotta vanha. Multamäellä on peltoja ollut notkoon saakka eli melkein puolet pinta-alasta ja naapuidenkin maat olivat peltona. Multamäellä kasvaa nyt metsää, naapureiden näkymät ovat taas avarat kun metsät on hakkautettu.


Varastosta löytyi myös rännäli, kahvinpaahdin. Ennen kahvi ostettiin raakapapuina. Pesun ja kuivauksen jälkeen ne paahdettiin rännälillä joko avotulella tai hiilloksella.




sunnuntai 4. helmikuuta 2024

Mitä löytyy?

 Helmikuu alkoi ja kohta myös kevät toivottavasti  alkaa. Aloin tutkia, mikä on tarvikkeiden tilanne. Työkäsineet eivät minulla kauaa kestä, yleensä ensimmäiseksi on oikean käden etusormen kärki puhki. Ostin parit uudetkin puutarhakäsineet. Näillä pääsee alkuun.

Olen organisoinut tarvikevaraston puuvajan nurkkaan, koska se on lähellä kasvihuonetta. Sieltä löytyi vanha kaappi ja hyllyjä olen tehnyt mökin varastoista löytyneistä aineksista.


Hylly on tuppeen sahattua koivua. Mökiltä on löytynyt runsaasti pulloja, yleensä tyhjiä. Käytin niitä kesällä kasteluautomaatteina.

Ruukkuja ja tarvikkeita on lisäksi monessa paikassa. Puuvajaan ei pääse, jos katolta on pudonnut lunta sen oven eteen tai jos polku sinne on täynnä lunta. Vierastalossa kuistin pestyt ruukut odottavat, mistä keksin sinne uudet kukat, ostanko vai yritänkö itse kasvattaa niitä. Siemenvarasto on kylläkin melkein tyhjä, vain itse kerättyjä krassin ja muiden kukkien ja porkkanan siemeniä on jäljellä. Minun oli tarkoitus tehdä talvikylvöjä, mutta maa jäätyi ennen kuin ehdin tehdä kylvöt. Kylvin rasioihin joitakin siemeniä. Ne ovat nyt kasvihuoneessa odottamassa kevättä.

Omavaraisbloggaajien helmikuun kirjoituksissa aiheina on mm. kokemukset ja neuvot, jotka tekevät arjesta entistä omavaraisempaa, helpompaa ja toimivampaa. Omavaraisuuteni on hyvin vähäistä tähän aikaan vuodesta. Polttopuita on ja niiden ansiosta on myös lannoitteeksi tuhkaa, jota huiskin pihalle, jotta se edistäisi myös lumen sulamista sitten kun sen aika on. Harmittelin, kun syksyllä unohdin ostaa kalkkia. Aloitin ison varaston siivouksen ja sieltäpä löytyi kaksi säkkiä dolomiittikalkkia. Toinen säkki oli avattu ja toinen, paperinen säkki, hajosi kun sitä siirtelin. Keräsin kalkkia ämpäreihin ja levitin sitä kasveille, en kuitenkaan alppiruusuille, jotka pitävät happamasta pihastani. Olen kerrankin kalkinnut pihaa kunnolla ja lumen päälle niin kuin se kai pitäisi tehdä.


Pakastimesta löytyi mustikoita ja tein niistä mustikkamuffinseja, joita syötiin prsidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulospäivänä. Marjojen suhteen olenkin omavarainen, löytyy puolukoita, karpaloita, metsävadelmaa ja hiukan ahomansikoita. Mehuja on runsaasti pakastimessa ja siellä on vielä viinimarjojakin. Muuten on itse kasvatetut ja kerätyt eväät syöty. 

#suuntanaomavaraisuus -postauksia luotsaavat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi). Kiitos heille siitä kun jaksavat hoitaa ryhmää.

Kasvuvyöhyke 1

Kakskulma 

Krutbacken 

Tillin tilan Anna 

Apilan kukka 

Kasvuvyöhyke 2

Kohti laadukkaampaa elämää 

Urban farming 

Sarin puutarhat 

Pilkkeitä Pilpalasta 

Päiväpesän elämää 

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 

Evil Dressmaker 

Sininen tupa 

Rakkautta ja maanantimia 

Villa Varmo 

Purolan kyläkoulu 

Ihan vaan Tiia 

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala 

Sweet food O’Mine 

Kasvuvyöhyke 6

Farm escape 

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo