Näytetään tekstit, joissa on tunniste majava. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste majava. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Majava, maisema-arkkitehtini

Kun lumet ja jäät alkoivat sulaa, paljastui, että majava oli käyttänyt laiturini alustaa ruokailupaikkanaan. Tähteitä, paljaaksi kaluttuja oksia löytyi paljon. Ongin niitä pois laiturin alta.


Kun virta avautui, ajelehti sen mukana kaikenlaista roskaa, joka ankkuroitui laituriini. Nostin vedestä   majavan kaluamia pölkkyjä laiturille. Pitää keksiä niille jotain käyttöä.


Majava oli jo aiemmin nostanut mutaa keoiksi vastarannalla. Samoin puoleisellani rannalla. Mutta nyt se innostui muokkaamaan rantaviivaani laiturin molemmilla puolilla. Siirsin mutakasoja pois. Ja seuraavalla kerralla paikalla oli uusi kasa. Ryhdyin tutkimaan majavan sielunelämää ja kasat eivät onneksi merkitse sitä, että se alkasi tehdä pesää, vaan ne ovat majavan tapa merkitä reviirinsä.  Ja vielä hurjempaa tietoa löytyi Wikipediasta. Majava merkitsee mudasta ja kasveista tekemänsä keot haju- ja anaalirauhasten eritteillä, hausteilla. Erite on voimakkaan hajuista, sitä on käytetty lääkkeenä, hajuvesissä ja jopa elintarvikkeiden lisäaineena. Huh.



Rentukat ja muut kukat on tältä keväältä tuhottu rannastani. Mietin, pitäisikö ryhtyä vastahyökkäykseen ja ryhtyä levittämään hajuvettä rannalle. Mutta parasta on antaa kasojen olla. Kun tulva laskee ja ranta kuivuu ja kasvit valloittavat sen, jäävät kasat piiloon.

torstai 23. maaliskuuta 2017

Majava ahkeroi rannalla

Majava ahkeroi rannalla Mökille mennessäni käyn yleensä joka kerta katsomassa, mitä rannan asukas, majava, on puuhannut. Nyt se on iskenyt hampaansa entistä paksumpaan puuhun. Ja sen tarkoitus on ilmeisesti kaataa se virran poikki. Puun kaataminen tapahtuu tällä kertaa alavirran puolella mökistäni. Aikooko se tukkia virran ja hukuttaa saunani?




Onneksi virrassa on toinen haara, jota pitkin vesi pääsisi eteenpäin, jos päävirta on tukossa. On siis toiveita, ettei saunani peity  veteen.


Majavan aiemmin tien poikki kaataman puun joku oli siirtänyt syrjään. Mutta rannan asukas ei luovuta. Nyt se on kaatanut toisen puun tien poikki.



Ensimmäisenä keväänä mökillä odotin jäiden lähtöä. Eivät ne minnekään lähde, vaan virta kuluttaa jään alapuolelta pois.


Teräville hampaille minullakin olisi käyttöä, majava voisi kaataa niitä puita, jotka kaataa pitää. Jouduin kirveellä hakaamaan poikki jäljellä olevan kahdesta haavasta, jonka olin tappanut kuorimalla niiden rungot leveältä alueelta. Näin kun tekee, haavan ei pitäisi vesoa. Kesällä pitää vielä kaataa sähkölinjan olla olevat lepät.

torstai 26. tammikuuta 2017

Vastalause autoilulle

Vastaluse autoilulle Rannalla asustava majava on ilmeisesti autoilun vastustaja. Se on kaatanut ison puun tien poikki. Autolla ajaminen tätä kautta vaatii hiukan työtä. Toinenkin puu on kohta kaatumassa, niin pitkälle sitä on jyrsitty. Se olisi kaatunut kevyellä tönäisemisellä, mutta en puuttunut majavan töihin.



Ei voi kuin kadehtia rannan asukkaan hampaita.


Yleensä majava kaataa puut veteen, josta se saa ne helposti uitettua muualle. Mutta nyt sen kaatama puu on ehkä niin suuri, ettei se kulje sillan alta. Rannalla on muita kuljetusta odottavia runkoja.


Muuten on kaikki mökillä hyvin. Lunta tulee välillä ja välillä sitä sulaa pois. Sen verran on onneksi lunta jäljellä, että jouluruusut ja muut kasvit olivat sen alla turvassa talviunillaan. Olen tallonnut omenapuiden ympäristöt luotuani ensin niistä lumet. Toivon maan jäätyvän ja hankaloittavan myyrien  kaivauksia. Sitä pelkoa ei vielä ole, että lunta olisi yli omenapuiden ympärillä olevien kananverkkojen ja että rusakot ulottuisivat niiden yli syömään omenapuiden oksat ja rungon kuoren.


Oravalle oli tapahtunut onnettomuus. Pesä oli pudonnut kuusesta rantaan vievän polun portaille.

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Talven lumet menevät ja tulevat

Talven lumet menevät ja tulevat Pitkään jatkunut lämmin kausi ja sateet ovat hävittäneet lumet mökkipaikkakunnaltakin.Yritin kuitenkin löytää hiukan joulun tunnelmaa kun ensimmäinen adventtisunnuntaikin on tulossa ja sen joudun viettämään kaupungissa. Punaisen puolalaisen emalikahvipannu olen saanut, kun lähdin kotoa elämään omaa elämää. Toinen alkupääoman esine oli pieni sininen emalikattila. Ja taisi isosisko ostaa vielä tiskiharjan ja tiskirätinkin.




Satoi koko torstaipäivän ajan. Lunta ei enää missään näkynyt, talvesta oli jäljellä vain hiukan ohutta jäätä vastarannalla.


Mietin, mitä tuhoja lumen alta mahtaakaan paljastua. Rannan koivut olivat ainakin vielä säästyneet. Ehkä tälle majavalle ei koivu maistukaan. Mutta naapurin puolella rannan asukas oli ahkeroinut. Se on ottanut itselleen tosi ison harvennusurakan. Näiden puiden paksuus on yli 10 senttiä. Ja puut majava uittaa vastavirtaan yläjuoksun puolella olevan niemen taakse, jonne se kuulemma kerää talvivarastosta hakeakseen siitä ruokaa jään alta.


Yksi ikävä juttu oli käynyt ja se oli käynyt muurahaisille. Ilmeisesti tikka oli ryöstänyt munat muurahaisen pesästä.


Hyvin nukutun yön jälkeen, kun verhot avasi, olikin maa taas valkoinen. Kanervat olivat saaneet kevyen kuorrutuksen, samoin kuuset.




torstai 13. lokakuuta 2016

Kamala luonto

Rannan asukas on touhunnut koko kesän. Arvasin sen jälkien perusteella majavaksi jo talvella. Sitten näinkin sen kesäkuussa, kun olin menossa lämmittämään saunaa. Komea eläin söi kasveja vastarannalla musta, märkä turkki kiiltäen. Sitten se rauhallisesti laskeutui veteen ja lähti hitaasti uimaan poispäin. Syksyn tultua se on ryhtynyt puunkaatoon. 

 

Tämä paju on kaadettu tonttini rajalta, naapurin puolelta vielä sentään.


Viikkoa myöhemmin jäljellä oli vain kanto, pajun runko oli hävinnyt.

Viikkoa aikaisemmin toisessa suunnassa oli kaadettu kaksi isoa puuta virran poikki. Seuraavaksi luulin, että padon alkua vahvistettaisiin kaadetulla pajulla. Mutta näyttää, että kaadetusta puista vain syödäänkin kuoret pois.


Kesällä rannan asukas kaiveli mutaa laiturini molemmin puolin. Ajattelin, että jos pesää siihen aiot, käy sinulle samoin kuin minulle: joka kerta kun tontilla yritän kaivaa, tulee kiviä vastaan. Se myös keräsi nuoria pajuja ja ruokoja laiturini alle. Ilmeisesti ruokavarastoksi. Poimin niitä pois ja sitten niitä ei enää tullutkaan. Kulkureitti näytti menevän saniaisten alta rantaa pitkin. Yritin totutella ajatukseen, että onhan muilla vaikkapa koiria, minulla on majava.

Talvella reitti kulki välillä laiturini yli. Suttuinen lapanen näyttää jäljen kokoluokan. Sitten jäljet jatkuivat rantaa pitkin.




Selvittelin, mitä voisi tehdä. Majavan padon purkamiseksi pitäisi ottaa yhteyttä metsästysseuraan tai metsänomistajaan. Kyselyni johtivat paikallisesta metsästäjäyhdistyksestä riistanhoitoalueen edustajaan. Mutta mökkini taitaa sijaita alueella, jolla kukaan ei metsästä pienriistaa. No, jos pato tulee siihen kohtaan, jossa sen teko on aloitettu, tulee tulva-alue ylävirran puolelle eikä saunani ole hukkumisvaarassa.

Mutta kaatohommien ulottuminen tonttini rajalle riitti. Kaivoin varastosta yli jäänyttä aitaverkkoa ja aloin hohtimilla katkoa siitä pätkiä puiden suojaksi.


Älytöntä tämä on, mutta haluan säilyttää rannan kauniit koivut. Ei minulla ole muita puita kuin ne muutamat tontilla kasvavat. Ja nyt on tutustuttava majavan sielunelämän kaikista mahdollisista lähteistä, että pysyisin mukana sen touhuissa.

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Pintaa syvemmällä

Rannan asukas on tonkinut pohjamutia laiturini päässä. Mikähän siellä on kiinnostanut? Joutsenpariskunta lensi edestakaisin joen suunnassa. Hienoja lintuja, mutta jos ne tekevät pesän lähelle, on rannan rauha mennyttä.




Naapurin puolella oli majava käynyt jyrsimässä nuoria puita. Hammaskalusto on kunnossa.