Kesä on jo pitkällä

 Oli niin kesäistä, aurinkoista ja lämmintä, ettei ajan kulumista huomannut. Havahduin yhtäkkiä, että  elokuun on jo yli puolivälin. Tähän aikaan yleensä kerään ja kuivaan luonnonkukkia. Nyt niiden kukinta on jo loppu tai loppumaisillaan. Eipä hätää, sillä olkikukkia riittää koristeihin. Vanhoja tuttuja, pietaryrttiä ja siankärsämöä sentään löytyi. Laitoin niitä tällä kertaa kranssiin kuivumaan.

Lämpimät värisävyt luonnossa kertovat syksyn lähenemisestä. Kypsyvä ohra viljapelloilla, pihlajan marjojen punertuminen

ja elokuun pikkuaurinkojen, kultapallojen keltaisuus. Sateet kaatoivat taas niitä ja maassa makaavista varsista oli ihan pakko kerätä kukkia.

Otin myös suopayrtin kukkia kuivumaan. Niistä tulee jännittävän näköisiä myttyjä, mutta niiden väri säilyy. Kuivattuja ja tuoreitakin kukkia voi käyttää pesuaineena ja niistä voi tehdä saippuaa. Käytetään suopayrttiä lääkkeenäkin. Onhan sen koko nimi rohtosuopayrtti.

Merkkejä syksystä ilmaantuu vähitellen lisää. Koulutaksi ajelee jo mökkitiellä, ensimmäinen hirvikärpänen teki hyökkäyksen niskaani metsässä, illat pimenevät. Mutta vielä on kesä, vaikka hetken aikaa on syksyisen kylmää.