Naulakko paikoilleen

Vanha porakone-ruuvinvääntimeni lopetti toimimisen keväällä ja vasta nyt sain hankittua uuden sen tilalle. Uuden huussin vanhat tarroilla kiinni olleet muovikoukut olin jo aikoja sitten repinyt irti ja nyt uusi ruusuinen emalinaulakko pääsi paikoilleen niiden tilalle ruuveilla, jotka on tarvittaessa huomattavasti helpompi poistaa kuin tarrat.

 

Naulakko on liian ruusuinen muualle mökissä, mutta uusi huussi on uudempaa tekoa ja aikakautta ja
siellä voi hiukan hössötellä.

Huussissa on vanha  pesuteline, jonka olen ostanut huutokaupasta ja kunnostanut. Aiemmin kesällä
sen kannussa oli koiranputken kukintoja.

Nyt kannuun pääsivät kaatosateesta kaatamat sormustinkukat ja viimeiset lupiininkukat. Pesuteline
on lähinnä koriste, sillä huussissa on myös pieni lavuaari sekä teräksinen vedenlämmitin. Harvoin niitäkään tulee käytettyä, koska yleensä lämmitän saunan peseytymistä varten. 

Huussissa on erottelevat biologinen wc, jonka tyhjennys on helppoa. Aluksi sisustin huussia
merelliseen tyyliin, mutta nyt tyyli on muuttumassa.

Uusi pieni porakone on ihan näppärä. Kun ensin opin sitä käyttämään.

Mummolatunnelmia pihalla

Omalla mummollani oli pieni mökki enoni talon pihapiirissä. Siellä näin ensimmäisen kerran sormustinkukkia. Oli itsestään selvää, että haluan niitä myös oman mökkini pihalle. Viime talvi oli niille edellistä talvea armollisempi ja nyt niitä on runsaasti joka puolella. Ensimmäiset niistä alkavat kukkia.

Sormustinkukka tai digitalis, joksi sitä myös kutsutaan. Kukasta on saatu sen nimistä sydänlääkettä.

Juhannusruusu on toinen kasvi, joka on melkein pakko olla mummonmökin pihapiirissä.  Omalla mökilläni niitä oli jo valmiiksi.

Tänä vuonna juhannusruusun kukinta jäi lyhyeksi. Sade pilasi kukat ja ne muuttuivat ruskehtaviksi möykyiksi.

Lähdin toiveikkaana keräämään ahomansikoita, mutta ei niitä vielä löytynyt kuin muutama. Niidenkin kypsyminen on yli kaksi viikkoa myöhässä normaalista.

Ahomansikoita mummolakupissa.

Pihan ja niityn kukkia

Sormustinkukista (Digitalis purpurea) jotkut ovat sittenkin selvinneet talvesta. Niitä on jokunen siellä täällä, ei ryhmissä niin kuin olisi tarkoitus. Sormustinkukka on yksi kurittomimmista kasveista tontillani. Löytyy valkoista.

Tummaa liilaa

ja vaaleampaa.

Pihan niityllä vallalla ovat päivänkakkarat, puna-apila ja erilaiset kellokukat. 

Päivänkakkara (Crysanthemum leucanthemum).

Yksi sinisiä kellokukkijoista on ukonkellot (Campanula latifolia).

Kurjenkellojen (Campanula persicifolia) pitkät varret ovat sateiden vuoksi taipuneet maahan.

Ja tietysti löytyy myös harakankelloa (Campanula patula).

Ketoneilikat (Dianthus deltoides) muodostavat välitäpliä eri puolille pihaa.