Suon kukkia

 Kun metsässä kulkiessani lähestyin suota, tuoksusta jo tiesin, että on suopursujen kukinta-aika. 

Kiersin pienen suon ja sen toiselta puolelta löysin lisää kukkijoita. Raate (Menyanthes trifoliata).

On suolla hiukan tupasvillaakin. Se olisi hienoa kuivakukkana, mutta sitä oli liian vähän ja liian pahoissa paikoissa poimittavaksi. Suo on vielä hyvin kostea. Lenkkarit kastuivat, vaikka yritin liikkua mättäitä pitkin.

En ole nähnyt tupasvillan kukkivan, valkoinen tupsu on ilmeisesti siemenkota, hedelmä. Oli otettava vanha kasvikirja apuun. Kukinta tapahtuukin hyvin aikaisin, jo huhtikuussa ja kukinnan aikaan kasvi on matala. Kukka on kellertävä. Pitää muistaa ensi keväänä käydä suolla aikaisin. Kirja kutsuu kasvia

Tupelliseksi niittyvillaksi (Eriophorum Vaginatum).

 

Suon laidalla metsän puolella maassa oli pieniä valkoisia palloja. Löytyi kukkivakin yksilö. Tähtitalvikkihan se on. Toiselta nimeltään yksikukkainen talvikki.

Kesäkuussa kukkii muitakin voimakkaasti tuoksuvia kasveja, kielo, pihlaja ja mökkipihan syreeni.

Kesän tuoksuja

Jo mäelle noustessa tulee kieltojen tuoksu vastaan. Kielot kukkivat runsaasti, niitä on lisää pihapiirissä. Niin paljon niitä on, että hennoin poimia muutaman maljakkoon.

Mökin takana tuoksuu pihlaja, joka sekin kukkii tänä vuonna runsaasti. Tuoksu on todella voimakas.

Tuoksujien joukkoon kuuluu myös syreeni.

Suon laidalla kukkii ja tuoksuu suopursu. Etäämmällä houkuttelisi tupasvilla poimijaa, mutta suo on niin märkä, ettei sinne ole menemistä.

Eikä tuoksuista voi jättää pois hyttyskarkoitetta. Tästä näyttää nimittäin tulevan varsinainen hyttyskesä.

Syreenien aika

Nyt kukkivat syreenit. Ilmeisesti ohikiitävän hetken ajan niin kuin omenapuut, joiden kukinta oli helteellä ohi muutamassa päivässä.

 Olen odottanut, että löydän kukkia tähän, mökiltä löytyneeseen maljakkoon. Maljakosta en ole löytänyt tietoja. Se lienee ihan yleinen puristekristallimaljakko. Syreenien joukossa on muutama lemmikkikin, jotka toin toiselta mökiltä.

Vanhojen syreenipensaitteni kukinta ei ole runsasta, mutta pensaita on monta ja ne ovat saaneet levitä  rauhassa. Niiden tuoksu täyttää pihan.

Syreeninkukkia näkyy melkein kaikista ikkunoista. Tässä eteisen eteläpuoli. Eteinen on melkein valmis, kun remppamieheni oli käynyt laittamassa lattialistoja paikoilleen. Vielä tarvitaan sähkömies tememään asennuksia.

Tulppaanin ja pionin punaista, syreenin sinistä.

Toiveenani oli, että omenapuiden alla kasvaisi punaisia tulppaaneja. Uskoin sen onnistuvan, koska omenapuiden istutuskuoppaan asennetut myyräverkot ulottuvat sen verran korkealle, etteivät myyrät pääse niiden yli. Tulpaaneista yksi kukkii tänä vuonna.

                               

Sisarellani oli suuri ja hieno kuolanpioni. Ihmettelin kun hän harmitteli joutuessaan olemaan poissa kun pionit kukkivat. Yhtenä jouluna sain häneltä lahjaksi pussillisen pionin siemeniä. Nyt kun olen lueskellut pionin kasvatuksesta, tuntuu ihmeeltä, että sain siemenistä kasvamaan yhden pionin. Monta vuotta meni, ennen kuin se kukki. Ja aina kun se kukki, olin töissä. Pari kertaa olen nyt onnistunut olemaan paikalla kukinnan aikaan. Nytkin joudun lähtemään kaupunkiin. Saattaa olla, että seuraavan kerran kun tulen mökille, on kukinta ohi.

Syreenit voivat hyvin. Sellaisetkin kukkivat, jotka eivät ennen ole sitä tehneet.