Kun metsässä kulkiessani lähestyin suota, tuoksusta jo tiesin, että on suopursujen kukinta-aika.
Kiersin pienen suon ja sen toiselta puolelta löysin lisää kukkijoita. Raate (Menyanthes trifoliata).
On suolla hiukan tupasvillaakin. Se olisi hienoa kuivakukkana, mutta sitä oli liian vähän ja liian pahoissa paikoissa poimittavaksi. Suo on vielä hyvin kostea. Lenkkarit kastuivat, vaikka yritin liikkua mättäitä pitkin.
En ole nähnyt tupasvillan kukkivan, valkoinen tupsu on ilmeisesti siemenkota, hedelmä. Oli otettava vanha kasvikirja apuun. Kukinta tapahtuukin hyvin aikaisin, jo huhtikuussa ja kukinnan aikaan kasvi on matala. Kukka on kellertävä. Pitää muistaa ensi keväänä käydä suolla aikaisin. Kirja kutsuu kasvia
Tupelliseksi niittyvillaksi (Eriophorum Vaginatum).
Suon laidalla metsän puolella maassa oli pieniä valkoisia palloja. Löytyi kukkivakin yksilö. Tähtitalvikkihan se on. Toiselta nimeltään yksikukkainen talvikki.
Kesäkuussa kukkii muitakin voimakkaasti tuoksuvia kasveja, kielo, pihlaja ja mökkipihan syreeni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti