Valaisimen kevyt kunnostus

Kamarin lukulampun kaveriksi hankin peilipöydälle toisen 50-luvun valaisimen. Maali on hiukan kulunut varjostimesta ja lakkaus on varissut varresta. Mietin, pitäisikö varsi hioa ja lakata uudelleen. Mutta sitten ajattelin, että kyllä ikä yli kuusikymppisessä pitääkin näkyä. Ja kunnostus jäi puhdistukseen ja varren vahaukseen.

Näitä valaisimia myydään Idmanin valaisimina. Idmanin 50-luvun  luettelossa on juuri tällainen valaisin, mutta tämä ei ole Idmanin valmistama.

Idmanin toimi myös tukkuliikkeenä ja möi myös muiden valmistamia valaisimia. Oman valaisimeni jalusta ei ole messinkä. Muuten sen on aivan kuvauksen mukainen.

Valaisimeni pohjassa on stanssattuna ympäri, jonka sisällä on iso P ja pieni r. Se on Presentan merkki. Oy Presenta Ab toimi Luomassa vuoteen 1991 saakka, jolloin siitä tuli Oy Preluce Ab. Tämä taas teki konkurssin vuonna 1998.

Idman valmisti valaisimia. Sillä oli kuuluisia suunnittelijoita kuten Paavo Tynell. Heidät on mainittu luettelossa. Tämän valaisimen suunnittelija on tuntematon.

Aiemmin peilipöydälä oli pienempi kullanvärinen pöytävalaisin. Möin sen ja hiukan jäi kaivelemaan, kun se meni niin nopeasti kaupaksi. Möinkö sen liian halvalla? No, tehty, mikä tehty.

Lukulamppu pääsi paikalleen

Tämän valaisimen hankin mökkiä varten. Se oli kuitenkin ensin pitkään kotona. Siellä harvoin teen muutoksia, mutta syksyn alussa siirsin työpöydän valaisimen muualle ja tämä jäi sijaiseksi odottelemaan uutta työvalaisinta. Nyt se pääsi paikallaan kamariin lukuvaloksi.

Valaisin on ilmeisesti 50-luvulta ja sen on valmistanut Aris eli Arisuo Oy, jonka Toivo Arisuo perusti 1947. Yritys toimi Kaarinassa vuoteen 1982 saakka.

Kotiin olin etsinyt pitkään uutta valaisinta pienelle työpöydälleni. Louis Poulsenin AJ-valaisin näytti kuvissa hienolta, mutta kun liikkeessä sitä katselin, oli se iso ja kömpelö. Kun viimeisen kerran sitä kävin katsomassa, oli sen hinta taas kerran noussut. Niin kuin joka vuosi. Sitten Avotakassa, yhdessä sisutusesittelyssä oli kaksi kuvaa kauniista valaisimesta. Mutta ei mitään tietoja siitä.

Aivan sattumalta, kun etsin varjostinta netissä, huomasin, että kyseessä oli Clas Ohlsonin valaisin. Ja pika pikaa kävin sen hakemassa. Lähimmässä myymälässä mustana sitä ei enää ollut, mutta onneksi kauempaa se löytyi.

Ja valaisimen sain hintaan, johon verrattuna AJ maksaa 28 kertaa enemmän.

Kuvia keltaisesta kamarista

Mökin toinen kamari on pieni ja kapea. Tilaa vievät myös perällä olevat portaat, joita pitkin pääsee katossa olevan luukun kautta avovintille. Kamari ei ollut ollut asuinkäytössä, vaan sitä oli käytetty lämmittämättömänä ruokavarastona. Toinen seinä oli täynnä leveitä hyllyjä, joille saattoi kuvitella kurkku- ja hillopurkkeja. Kamari kunnostettiin, seiniin tuli levyt, katto ja lattia maalattiin, Koska siinä on vain yksi kolmiruutuinen ikkuna, valitsin tilaan vaaleankeltaisen värin tuomaan valoa.

Jotkut kutsuvat keltaista kamariani romuvarastoksi ja on myönnettävä, että sinne on tullut kerättyä kaikenlaista kaunista turhuuttaa.



Perhostauluja ole kerännyt matkoilta ja kirpputoreilta.

Vanha houkutuslintu lähti mukaan Brasiliasta. Kynttilänjalka vaikuttaisi Aarikan tuotteelta, mutta mittän leimaa siinä ei ole.

Nikkarini teki kamariin toiselle seinälle ylös sängyn, johon pääsee vintille meneviä portaita myöten. Kukaan ei siellä vielä ole uskaltanut nukkua, mutta se on hyvä säilytyspaikka ylimääräisille vuodevaatteille ja tyynyille. Kun keinutuoli tuli tupaan, siirtyi valkoinen puusohva sängyn alta tupaan ja korituolit tulivat tilalle.

Portaiden alla on hyvää tilaa säilyttää tavaroita.

Vanerimatkalaukku oli sisäpuolelta huonossa kunnossa. Niinpä tapetoin sen konjakkipullojen etiketteihin tarkoitetulla paperilla.

Kukkien muuttoliike

Se alkoi täältä. Saintpaulia, Paavalinkukka, oli viettänyt kesän toisella mökillä. Ilmojen viilennyttyä sen oli aika aloittaa kukkien muuttoliike, palata kotiin ja antaa tilaa orkideoille. Yksi orkidea on pysyvästi toisella mökillä jossa se jaksaa kukkia joka vuosi. Se viihtyy Arabian vanhassa potassa.

Perillä kotona. Hymytytön olen itse saanut, se ei ole kirpparilöytö.

Perintöompelukoneen päälle toin omalla mökilläni kesää viettäneet orkideat. Siellä pidän talvella niin alhaista peruslämpöä, etteivät orkideat selviäisi siitä hengissä.

Molemmat orkideat olivat tehneet kukkavanat. Toinen vanhoihin kukkavanoihin, toinen tavanomaisesti lehtien juureen. Toivottavasti nuput jaksavat avautua vaikka on vuoden pimein aika.

Omalla mökilläni hain kukkapöydän varastosta ja pelargoniat muuttivat sisälle mökkiin. Ne eivät onneksi tarvitse paljoa lämpöä. Nyt en lämmitä muita tiloja kuin mökin. Pelargonioita on siksi paljon sisällä kamarissa, koska se on valoisin huone.

Kamarini kesäasu

Mökissäni on eteinen, tupa ja kaksi kamaria. Isompi kamareista on makuuhuoneeni.

Muurari paikkasi pönttöuunin. Se lämmittää kamarin todella nopeasti. Lattian vanhan korkkimaton alta löytyi lautalattia, joka hiottiin ja maalattiin. Katto ja seinät olivat huonossa kunnossa. Katto paneloitiin, seiniin tuli ohut kipsilevy. Tapetti löytyi rautakaupan halpiskorista.

Kaikki pelargoniat ovat nyt kasvihuoneessa tai ulkona ja kukkapöytä varastossa. Täällä on vain vakituinen asukas juoru sekä kesäsiirtolassa kaksi orkideaa, jotka täällä ovat ennenkin viihtyneet ja ruvenneet tekemään kukkia.

Juoru kukkii. En tiennyt sitä ennen. Tänne tuotuani se on kukkinut joka kesä.

Seinällä oleva valaisin oli ensimmäisiä hankintojani mökkiin.

 Katselin sitä aina antiikkiliikkeen ohi kulkiessani ja lopulta en voinut vastustaa kiusausta. Sähkökaappi on sen yläpuolella ja kerran jotain siellä touhutessaan sähkömies pudotti sulakkeen. Lamppu meni tietysti rikki. Niin paljon se minua harmitti, että teetin uuden kuvun. JL-lasi liimasi kuvun kokoon, teki siitä puumuotin ja puhalsi uuden. Se maksoi, mutta siitä tuli niin hieno, ettei sitä arvaa uudeksi. Ja nyt minulla on muotti jos vaikka joku taas pudottaa sulakkeen.

Sängyn yläpuolella olevan akvarellin ostin Hietalahden kirpputorilta venäläiseltä taideopiskelijalta. Ja vieläkin harmittaa, kun en ostanut hänen toistakin työtään.

Kaapin päällä nämä muistuttavat ajasta, jolloin matkustin. Se oli ennen kuin ostin mökin.

Kitkeminen on joskus palkitsevaa

Kesämyrskyn ja maalausurakan jälkeen oli taas aika jatkaa taistelua voikukkia ja koiran- ja vuohenputkia vastaan. Palkitsin itseni työn jälkeen kukkakimpulla.

Kimpussa niittyleinikkiä (Ranunculus acris), rönsyleinikkiä (Ranunculus repens) ja poimulehteä (Alchemilla vulgaris).

Joskus vahingossa maasta nyhtäisee myös sellaisia kasveija, joita ei ollut tarkoitus poistaa.