Näytetään tekstit, joissa on tunniste omavaraisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste omavaraisuus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 4. lokakuuta 2026

Satokausi on loppumassa

Kasvihuoneen tyhjennys on käynnissä. Tomaatteja löytyy vielä, mutta viimeisen kurkun pilasi etana. Kasvilavoista keräsin pois viimeiset kesäkurpitsat, mutta ulkona on vielä raakoja kirsikkatomaatteja vaikka kuinka paljon. Niitä on sisällä kypsymässä monessa paikassa. 


Toiseksi viimeisen pitkän kurkun tarjosin salaatissa ystäville, itse kasvatettujen tomaattien kera.


Ja jälkiruuaksi omenamuffinseja.


Omenoiden putoaminen puusta loppui, vain talviomenat ovat tiukasti kiinni oksissaan. Tajusin, että joku käy syömässä maahan pudonneita omenoita. Myyräthän niitä jyrsivät ja minulle tuli kiire poimia kaikki pois maasta. Olen pitänyt linnuille vesiastiaa kaivon luona ja se on tyhjentynyt jatkuvasti. Olenko juottanutkin myyriä? Astian siirsin paikkaan, johon ne eivät yllä.
'

Satokausi jatkuu luonnossa. Kävin katsastamassa suppolovahveropaikkani ja olihan niitä siellä.

Ja kävin suolla poimimassa karpaloita. Kaikkien sateiden jälkeen suo on todella märkä, jalka upposi syvälle vetiseen sammaleeseen. Sen vuoksi en mennyt kovin pitkälle suon reunasta - varsinkaan kun toisen saappaan varressa on puolivälissä reikä. Puolukoitakin löytyy vielä. Tein pari peffaluisua kun sammal jalkani olla lähti liukkaalta kalliolta. Housut kastuivat, sen vakavampaa ei seurannut.

Luonnossa riitti poimittavaa kimppuunkin.

Nyt on talvea varten kerättynä syötävää, omavaraisuus on turvattu ainakin marjojen osalta. Omavaraisuuten pyrkivien #suuntanaomavaraisuus kuulumisia alla. Ryhmän vetäjä on Satu www.tsajut.fi.

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat 

Pilkkeitä Pilpalasta 

Kasvuyöhyke 3

Tsajut 

Rakkautta ja maanantimia 

Sininen tupa 

Kasvuvyöhyke 6

Farm Escapee

sunnuntai 6. syyskuuta 2026

Puolukan vuoro

 Olen poiminut aho- ja puutarhamansikoita, vadelmia, mustikoita ja viinimarjoja. Karviaisia ehdin syödä ja hiukan poimiakin, mutta sitten ne hävisivät. Olisiko joku lintuparvi pyörähtänyt pensaissa. Mutta poimittavaa riittää, puolukat ovat nyt kypsyneet. Kun välillä oli sateeton päivä, lähdin niitä etsimään. Ja vanhoilla tutuilla paikoilla niitä riitti, pieni korini täyttyi nopeasti. Seuraavalla kerralla pitää ottaa isompi astia mukaan.

Ja vaikka ei puolukoita olisi löytynytkään, oli hienoa kulkea aurinkoisessa metsässä.


Puolukat päätyvät pakastimeen tai syötäviksi aamujugurtin kanssa. Nyt työllistävät omenat. Talviomenat ovat vielä puussa. Mutta toisesta vanhasta puusta putoaa niitä koko ajan. Kannan matoisia ja huonoja kompostiin ja parempi syön tai valmistan niistä jotain, uuniomenoita, paistosta tai piirakkaa. En ennen ole pakastanut omenaa, mutta nyt taidan kokeilla sitä.


Keräsin myös kukkien siemeniä. Purkeissa on unikkojen ja akillean kukintoja ja krassin siemeniä. Somustikukan siemeniä ja kukkavarsia olen levitellyt syreenipensaiden juurelle. Toivon, että se myrkyllisenä karkottaisi myyriä.

Muutakin poimittavaa löytyy. Kasvihuoneessa kypsyvät tomaatit ja vielä löytyy kesäkurpitsaa ja kurkkujakin. Niiden suhteen olen ollut pitkään omavarainen.

Pihlajanmarjoja keräsin vain koristeeksi.


Syksy ilmoittelee jo tulostaan. Postinhakumatkalla raju sadekuuro yllätti. Mutta sen jälkeen taivaalle ilmestyi sateenkaari. Kun säätiedotuksissa on puhuttu jo yöpakkasista, hain kanttarellit pois metsästä. Suojasin harsolla kirsikkatomaatteja ja kesäkurpitsoja. Onneksi kylmän jakson on luvattu olevan vain lyhyt.

Sadonkorjuun lisäksi on aika siistiä piha kuntoon, jotta kasvu keväällä pääsee alkuun. Samoissa puuhissa ovat varmaan muut ryhmän #suuntanaomavaraisuus jäsenet. Satu (tsajut.fi) on taas kerännyt linkit postauksiin.

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat 

Pilkkeitä Pilpalasta 

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 

Sininen tupa 

Rakkautta ja maanantimia 

Kasvuvyöhyke 6

Farmescape 

sunnuntai 2. elokuuta 2026

Tapahtui heinäkuussa

Heinäkuussa tapahtui paljon, oli vieraita ja vierailuja, kesäteatteria, näyttelyjä ja sadonkorjuu alkoi. Sitten tuli kutsu 85-vuotispäiville Päijänteen rannalle. Päivänsankari, mies, ilmoitti, ettei toivo lahjoja, mutta kimpun luonnonkukista voi poimia tien varrelta. En tiennyt, oliko se vitsi, mutta oli tai ei, tein kimpun tien varrelta poimimistani luonnonkukista. 

Sankari ilahtui kimpustani, kyseli, mitä kukkia siinä on. Myöhemmin hän kierteli juhlapaikkaa ja etsi luonnonkukkia, mutta muut olivat tuoneet ruusuja ja muita kukkakaupan kukkia, yksi kimppu taisi olla tuojan kukkapenkin kukista. Pienet asiat voivat olla tärkeitä ihmiselle, jolla on varallisuutta, ikää ja joka lisäksi on vakavasti sairas. Juhlat onnistuivat hyvin ja pitopalvelun tarjoilut olivat maukkaita paitsi uudet perunat, jotka oli pilattu, ne olivat sisältä muusia. Vertailukohtana kun olivat omasta maasta juuri nostetut perunat, joita on jo jonkin aikaa syöty. Kurkkujakaan ei ole tarvinnut ostaa, avomaankurkkua tulee tänä vuonna hyvin. ja lymyää kasvihuoneessa jo pitkää kurkkuakin. 


Kesäkurpitsaakin on jo syöty, mutta tomaatit, ne eivät punastu, vaan kasvavat. Yksi ulottuu jo kasvihuoneen tuuletusluukusta ulos.

Tämä on hyvä vadelmavuosi. Mökin lähellä oleva avohakkuualue on siinä vaiheessa, että se kasvaa metsävadelmaa. Mäkeni alla sen vieressä olevalla kääntöpaikalla, jonka kunnostimme naapuri kanssa, on jatkuvasti ollut autoja. Suomalaiset poimivat marjoja kunhan autolla pääsee kahden metrin päähän niistä. Itse poimin naapurin puutarhavadelmaa, jota sitäkin on runsaasti ja marjat ovat puhtaita madoista eivätkä linnutkaan ole niitä nokkineet. Sateiden jälkeen ne ovat alkaneet pehmetä.


Ystäväni kauhisteli omenapuitani ja olen itsekin huolestuneena seurannut, miten oksat taas taipuvat omenien painosta. Omenat ovat matoisia ja keräsinkin huonoimpia ja pienimpiä raakileita pois, jotta oksat eivät repeytyisi.


Tämän vuoden mehuista tulee tavallista happamampia sillä äkämäpunkki on turmellut mustaherukan sadon melkein kokonaan. Punaista viinimarjaa tulee ja siihen on tyytyminen.


Heinäkuun loppupuolella oli kesäpäivät kylätalolla ja YLE 100-bussikin oli paikalla. Minulla oli kysymyksiä paikalla myös olleille jäteasiantuntijoille ja harmikseni kuulin, että poistotekstiilit pitääkin laittaa sekajätteeseen kun niille ei löydy käyttöä samoin kovamuovi sekajätteeseen.


Omavaraisuuteen pyrkivillä #suuntanaomavaraisuus alkaa olla aika saada palkinto kevään ja alkukesän uurastuksesta. Ryhmää koordinoi Satu www.tsajut.fi. 

sunnuntai 5. heinäkuuta 2026

Satoa odotellessa

 Varsinainen satokausi ei vielä ole alkamassakaan, mutta jotain syötävää jo löytyy. Ahomansikoita kypsyy eri puolilla pihaa. Yhdessä rastaiden kanssa vahdimme puutarhamansikoita, joissa niissäkin jo näkyy punaista.

Metsästä löytyi mustikoita

Ensimmäisiä kanttarelleja oli pihan laidalla, metsän reunassa jo kesäkuun puolella. Näistä ei vielä kastiketta tee, mutta tuntuu tämä lupaukselta, että sieniä tulee maasta.

Ämpärissä kasvatetut perunat on syöty. Herneitä ei tule. Vain yksi verso on noussut kylvämistäni siemenistä. Ne on popsinut varmaan sama tyyppi, joka kaivoi perunoitakin maasta ja nokki niitä.

Ihmettelin kukkapenkkeihin ilmestyneitä uusia kasveja. Päivänlijoja ne eivät ole eivätkä kurjenmiekkoja. Tekoäly ehdotti jotain hyvin erikoista laukkaa, mutta oli oikeilla jäljillä, kyseessä on kynsilaukka. Olin työntänyt valkosipulin kynsiä myyrien koloihin kun ne kuulemma karttavat sen tuoksua. Ja niin viljelyrepertuaarini laajeni uuteen lajiin. Syksyllä kaivan maahan lisää valkosipulia.

Olen niittänyt pihaa tavallista aikaisemmin. Pitkä, sateen kaatama kasvusto tarjoaa loistavia piilopaikkoja myyrille. Ne eivät ole minnekään lähteneet. Karsin myös syreenipuskien taimia ja alaoksia. Korpit ja petolinnut näkevät nyt myyrät paremmin. Vaikka eipä petoja ole näkynyt, vain musta rantakäärme livahti aitan alle. Sillä oli niin kirkkaan keltaiset posket, ettei lajista voinut erehtyä. Niiton tuloksena syntyi kukkakimppu.

Kelvollista raparperiakin löytyy vielä. En vielä ollutkaan tehnyt perinteistä raparperipaistostani.

Kasvihuonekurkut venyvät kovin hitaasti ja tomaatit ovat vielä pieniä ja vihreitä, mutta avomaan kurkuissa on jo toiveita herättäviä pötkylöitä.

Marketissa oli kotimaista kukkakaalia ja parsakaalia. Hinnat olivat kunnioitettavan korkeita, ihan perustellusti. Arvostan kotimaisen ruuan tuottajia. Kunnioitettavaa on myös pyrkiminen omavaraisuuteen #suuntanaomavaraisuus. Ryhmästä on kiittäminen Satua www.tsajut.fi.

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta

Rakkautta ja maanantimia 

Sarin puutarhat 

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 

Sininen tupa 

sunnuntai 7. kesäkuuta 2026

Tule hyvä sato

Nyt ovat kaikki taimet paikoillaan kasvatussäkeissä ja ruukuissa, herneet on kylvetty ja vuorossa on hyvän sadon odotus - tai pettymys. Viimeisinä ulos pääsivät avomaan kurkut. Kylällä maamiesseura järjestää keväisin perinteisen kylvön siunauksen, mutta sen vaikutus ei taida ulottua mökilleni saakka. Pitää vaan toivoa: tule hyvä sato, älä tule huono kato. Toistaiseksi näyttää hyvältä, sateet ovat vauhdittaneet kasvua ja täydet vesisaavit helpottavat kastelua.

Kasvihuoneessa pitkä kurkku jo kukkii. Taimet säilyivät hyvin ulospääsyn odottelun kuistilla ja kun olen katsellut, millaisia on myynnissä netissä ja kirpputoreilla, olen saanut hyvät taimet.

Varmuuden vuoksi, jotta jotain satoa tulisi, ostin taas kirsikkatomaatin, jossa on jo valmiina kypsiä tomaatteja.

Raivasin mökin takana alueen, jonne suunnittelin kukkaketoa. Ensin myyrät toivat sinne narsisseja ja mylläsivät maata. Sitten pitkäjuuriset, sitkeät kalliokielot valtasivat toisen sivun alueesta. Ne saavat olla, minusta ne ovat graafisuudessaan kauniita.

Ne osoittivat, miten tyhmä ajatus kukkakedon kylvämisestä on. Kun pihani on mitä on ja leikattua ruohokenttää on tähän aikaan vuodesta vain pienillä alueille, on kukkaketoa luonnostaan ihan tarpeeksi. Lemmikkejä ja metsäkurjenpolvia kukkii pitkin pihaa.


 Kielo kukkii niin runsaasti, että otin sitä maljakkoonkin.


Nyt kukkivat leinikit, nurmitädyke, maahumala, mansikat ja moni muu. Yksi suosikeistani on kissankäpälä.


Osaltani kevään kiireisin aika on ohi. Omavaraisbloggaajilla kiireet varmasti jatkuva. Lisää tietoa ryhmästä, jota Satu (www.tsajut.fi) paimentaa, löytyy täältä #suuntanaomavaraisuus.

Kasvuvyöhyke 2


Kasvuvyöhyke 3

sunnuntai 3. toukokuuta 2026

Omenoita tulossa

 Talven lumet olivat painaneet omenapuun oksia ja se oksa, joka huippuvuotena pari vuotta sitten, oli niin täynnä omenoita, että se taipui maahan saakka, oli ratkennut. Sahasin oksan pois ja työnsin ratkeamiskohtaan hoitoainetta. Otin oksia maljakkoon ja kiitokseksi sain omenankukkia.

Näistä oksista oli helppo nähdä, mitkä silmut olivat kukka- ja mitkä lehtisilmuja. Jo tämä oksa kertoo, että omenapuut tulevat kukkimaan. Se jo on hieno juttu ja omenoitakin on tulossa, jos kaikki menee hyvin.

Leikkasin omenapuita hiukan muutenkin, vaikka se on minulle vaikeaa kun en hennoisi ottaa puista mitään pois.

Aikaa on mennyt paljon keskinäiseen kiusantekoon myyrien kanssa. Ei riitä, että ne ovat tuhonneet kasveja ja myllänneet maata. Ne suunnittelevat ja muokkaavat pihaani omalla tavallaan. Paikkaan, josta piti tulla kukkaketo ne ovat tuoneet pikkunarsisseja. En todellakaan ole itse niitä istuttanut. Verkot laitoin pikkutaimien päälle sen jälkeen kun maata oli kaiveltu.

Myyrien suosiossa on ollut lipputangon ympäristö. Periaate on ollut: missä multaa, siellä myyriä. Löysin siivun peltiä ja tein siitä reunuksen kukkapenkkiin. Tilan nimi on Multamäki, mutta noin joka kolmannella työnnöllä maahan lapio osuu kiveen. Niitä keräsin peittämään peltiä. Tästä ei luulisi pääsevän läpi.

Toisenlaista on maa naapurissa, kuohkeaa, mustaa ja kivetöntä, Perunamaa siellä on kunnossa ja ensimmäiset perunat on istutettu. Täällä viljelen vuorotellen perunaa ja hernettä.


Silpoherneiden aika tulee myöhemmin. Tuoksuherneen taimet ovat jo isoja.

Olkikukan siemenet eivät tänä vuonna syyskylvöinä itäneet hyvin, kylvin niitä uudelleen. Olin vähällä unohtaa ikkunakurkut, joiden siemeniä olin ostanut, kun niistä oli juttua monessa paikassa. Ne lähtivät  kasvuun, katsotaan, ehtivätkö tuottaa satoa.


Alla linkit omavaraisbloggaajien toukokuun kuulumisiin.

Lisää tietoa ryhmästä täältä: #suuntanaomavaraisuus. Ryhmän kokoava voima on Satu, www.tsajut.fi.

Kasvuvyöhyke 1

Tillin tilan Anna

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta

Sarin puutarhat

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 

Rakkautta ja maanantimia 

Kasvuvyöhyke 5

Pieni kotitarvetila 

sunnuntai 5. huhtikuuta 2026

Keväinen pääsiäinen

 Pääsiäinen mökillä on usein ollut talvinen. Liikkuvana pyhänä pääsiäinen ajoittuu eri vuosina eri tavoin, viimeistään se voisi olla huhtikuun 25. päivänä, kolmisen viikkoa myöhemmin kuin nyt. Näin keväiset olot pääsiäisen aikaan ovat poikkeuksellisia.

Lumikellot olivat säilyneet. Mutta lipputangon ympäristö oli myllätty. Kuunliljojen, jotka kesällä levisivät hienosti, juurimukulat oli jyrsitty. Oli vaikeaa hahmottaa multakasoista ja koloista, missä mitäkin kasvua pitäisi olla. Pitkin pihaa muualtakin löytyi kummallisia kukkuloita. Pakko myöntää, että huolellinen kaivaja on ollut, vain narsissit ja jotkut muut kasvit on jätetty rauhaan. Kun hajoitin  multakasoja, alkoi etsimääni sipulikasveja löytyä niiden alta. Iloitsen jokaisesta krookuksesta, jonka löydän. Ensimmäiset niistä kukkivat jo.

Kevätesikot olivat paikoillaan, mutta muita esikkoja oli hävitetty. Ostin tilalle uusia, jotka myöhemmin istutan pihalle. Toinen on pääsiäisen keltainen.


Toinen hiukan vaaleampi..

Pääsiäisruohoa en laittanut kasvamaan, eikä olisi tarvinnutkaan. Ronskilla kädellä kylvetyt unikon siemenet tekivät tiheää kasvustoa. Näitä olisi voinut käyttää pääsiäiskoristeluun, pari tippua vaan päälle. Pian täytyy varmaan ryhtyä erottelemaan taimia.

Löysin museokaupasta vanhanmallisen pääsiäiskoristeen leivinuunin seinustalle. Lankaköynnös on selvinnyt  hyvin talvesta sisällä, kesällä se saa lähteä ulos. Pelargoniatkin selvisivät talvesta, mutta nyt katsellen niitä sillä silmällä, että olisi aika ryhtyä kukkimaan ja runsaasti. Kiitokseksi niiden pelastamiseen tarvitusta tammi-helmikuun suuresta sähkön kulutuksesta ja laskusta.


Talvikylvöjen ja sipulikukkien lisäksi kasvihuoneessa on itämään lähteneitä perunoita, jotka laitoin mullan ja lehtien sekoitukseen vuotavaan vanhaan ämpäriin. Varhaisperunaa odotellaan. Muuta hyötykasvatusta ei vielä ole käynnissä. Raparperit, ruohosipulit ja yrtit kasvavat itsekseen. Omavaraisbloggaajilla, #suuntanaomavaraisuus, on jo varmaan paljon viljelyä käynnissä. Katso huhtikuun kuulumiset linkeistä alla.