Satoi useana päivänä ja paljon. Olin sadepäivinä kaupungissa, missä sielläkin tuli vettä. Päätin, että ne kasvit mökillä, jotka ovat pysyneet pystyssä sateen hakatessa niitä, saavat kunniamaininnan Multamäen harrastelijaviljelijöiden seuralta. Sormustinkukkia oli pystyssä, vaikka ne olivat kasvaneet todella pitkiksi. Tuoksuvadelmia sadeilma ei lannista.
Osa sormustinkukistakin oli kaatunut, osa katkennut. Niitä on maassa ja vinossa nipussa yhdessä malvojen kanssa. Yrittävät tukea toisiaan.
Pienuudesta on ollut hyötyä. Pikkuiset ruusut kukkivat kuin sadetta ei olisi ollutkaan.
Naapurin Jasmikkeen kaarevien oksien kärjet koskettivat maata ja siinä olikin minulle oikeutus ottaa oksa tuomaan tuoksua mökkiini.
Kukkaketoni kasvit makaavat maassa, yksi iso unikko on kaarella, kukka sentään irti maasta.
Kunniamaininnan ovat ehdottomasti ansainneet luonnonkukat. Päätös oli muutenkin helppo, sillä päättävässä seurassa on yksi jäsen. Kellokasvit ovat pysyneet pystyssä. Jämäkät peurankellot ja
seinustan vuohenkellot
Jopa muutama kurjenkello oli pystyssä.
Toivottavasti tuleva lämpöaalto saa kasvit ryhdistymään, minulla ei ole riittävästi tukia kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti