Joulukuu alkoi lumettomana ja lauhana. Vielä pystyin tekemään pitkän lenkin metsässä lenkkarit jalassa. Ihailin tyyntä lammen pintaa.
Aurinkokin näyttäytyi.
Naapuri, joka toi minulla sieniä, oli näyttänyt uuden paikan lähellä mökkiäni. Kävin katsomassa, ovatko suppilovahverot tallella ja sitten poimin ne. Joulukuinen sienisaalis.
Hain metsästä mustikanvarpuja kotiin. Toivon, että niihin tulee lehtiä.
Kaivoin hiukan lisää kielon juurakoita pihalta, sillä aiemmin ottamani eivät näyttäneet lähtevän kasvuun. Mutta kyllä alut sitten lähtivät pitenemään. Vielä ei tiedä, ovatko nämä kukkivia kieloja. Maasta pitäisi löytää pulleita silmuja, mutta se ei ole helppoa.
Syyskylvöt jäivät aiemmin tekemättä, mutta nyt ehdin vielä kylvää siemeniä, jotka varastoista löytyivät. Ruiskaunokin ja unikkojen siemeniä on mullassa kasvihuoneessa odottamassa kevättä.
Itsenäisyyspäiväksi tuli taas talvi, ohut lumipeite valaisee maisemat.
Kauniit maisemat!
VastaaPoistaKiitos. Maisemat ovat vaihdelleet kun lumet tulevat ja menevät.
PoistaKumpi onkaan lopulta mukavampaa; se ,että saadaan lunta ja valoisuutta vai se, että maa pysyy sulana ? Siinäpä probleema :-).
VastaaPoistaMinä en tykkää liukkaudesta ja siksi on hyvä jos päästään pidemmälle talveen ilman lunta , mutta kyllähän joulun kuuluisi valkoinen olla. Toivotaan parasta.
Kunhan lunta ei metrikaupalla tulisi. Tämä on hyvä, kun sitä on muutama sentti. Vaikka voisi olla lumetontakin, liikkuminen olisi tosiaan helpompaa.
PoistaJotenkin rauhoittava näky tuo tyyni lammen pinta. Ja mihinkähän tie tuon mutkan jälkeen johtaa?
VastaaPoistaTäällä Päijät-Hämeen kallioisissa maisemassa joka mutkan takana on joko ylä- tai alamäki.
Poista