Aloitin lintujen ruokinnan, kun parina päivänä oli kunnolla pakkasta. Tein uudenkin ruokinta-automaatin vesipullosta. Ystävä viisasteli, että siitähän olisi saanut 20 senttiä.
Omia ruokintapaikkojani linnut eivät heti löytäneet. Täytin myös naapurin vanhan ruokintalaitteen ja jo seuraavana päivä sen ympärillä oli vilskettä. Se onkin lähellä kuusimetsää, jossa linnut viettävät aikaa. Talitiaiset hallitsevat syömässä käyntiä ja viipyvät sen lähistöllä. Niistä saan helposti kuvan puhelimellani, mutta töyhtötiaiset ja hömötiaiset vain käväisevät ruokintalaitteella ja ottavat siemeniä tai pähkinöitä mukaansa ja lentävät pois.
Hömötiainen
Talitiainen
Muutaman päivän kuluttua myös omilla ruokintapaikoillani alkoi käydä lintuja. Myös hömötiaisia, joista olen iloinen, sillä niiden kanta on pienentynyt huomattavasti. Perustelen lintujen ruokintaa sillä, että läheiset avohakkuut ovat rajoittaneet niiden elämänpiiriä. Hömötiaisia varten olen nostellut lahoja koivunrunkoja muita vasten varten nojopuiksi. Niihin hömötiaisten pitäisi olla helppoa tehdä pesä.
Tein vielä pajusta syöttölaitteen talipalloille. Ripustin sen omenapuuhun, paikkaan, jossa voin tarkkailla sitä sisältä.
Värjötteli pitkään ulkona yrittämässä ottaa kuvia linnuista palelevan sormin. Parasta kylmille sormilleni ovat siskon kutomat lapaset.
Pakkasta olivat odottaneet myös talvikylvöni. Vierastalossa oli muovikassissa valmiina multaa muovirasioissa ja siinä oli myös siemenpusseja. Olin iloinnut siitä, ettei rakennuksen yläkerrassa ollut näkynyt jälkiä hiiristä sen jälkeen, kun tungin sen kulmiin teräsvillaa. Mutta alakertaan hiiri oli löytänyt tiensä ja tietysti myös siemenpussit. Mutta vain kaksi pussia, Maatiaisesta tilattujen unikkopellon ja ruiskaunokkien pussit oli pilkottu ja siemeniä syöty. Yhteen rasiaan riitti unikon siemeniä. Kahteen muuhun kylvin siementen, paperisilpun ja mullan sekoitusta. Mukana mahdollisesti myös hiiren papanoita.

Loput siementen, mullan ja paperisilpun sekoituksesta kylvin ulos paikkaan, josta piti tulla kukkaketo. Tein vielä olkikukan ja tarhaneidon siementen kylvöjä. Rasiat saavat olla talven kasvihuoneen lattialla. Tarhaneito on minulle uusi tuttavuus. Otin siemenpussin vahingossa kun luulin siinä olevan ruiskukkaa. Taitaa olla aika uusia silmälasit. Ulkokylvöstä ei tarvinnut kastella, sillä seuraavana päivänä maan peitti ohut lumikerros.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti