Perhosten perässä

Sain kuvattua ritariperhosen, joita en ennen ole mökilläni nähnytkään ja innostuin taas kerran juoksemaan ja kyykkimään perhosten perässä pyydystääkseni niitä kännykkäni kuviin. Ritariperhonen näytti pitävän harjaneilikoista.

Tämä on ollut hieno perhoskesä, näkyi tummia ja vaaleita yksilöitä.

Ilahduin myös leppäkerttujen näkemisestä. Nämä pienet pedot syövät tuholaishyönteisiä.

En tiedä, onko näiden ansiota, että omenapuut kukkivat hienosti ja omenoita on nyt 

tulossa runsaasti. Pieniä ne ovat, mutta niin on kai muuallakin helteiden vuoksi. Kun muistin kevätruiskutuksen, oli sen aika jo mennyt. Olin myös lukenut luonnonmukaisesta

 torjunnasta ja se nyt ehkä toimi.

Elokuussa hellepäivä sai perhosia joukoittain liikkeelle. Neitoperhosia, nokkosperhosia ja sitruunaperhosia näkyi. Loppukesän kukat, pietaryrtit ja törmäkukat kiinnostivat niitä.

Ja loppukuussa, ennen sateita tuli suruvaippa..