Yhdessä kirjassa oli ilmaisu, joka tarkoitti, että jotain on paljon: kuin muurahaisia pionin nupussa. Nupun tässä vaiheessa niitä on enää vain vähän.
Olen jännityksellä seurannut kiinanpionia Paeonia lactiflora Festiva Maixima, jonka ostin pian mökin hankkimisen jälkeen. Mielessäni oli haavekuva pihasta, joka on täynnä suuria pionipensaita, jotka kukkivat kaikissa valkoisen ja punaisen sävyissä. Tämä pioni teki ensimmäisenä kesänä yhden kukan, sen jälkeen se on kitunut. Nyt se on kolmannessa sijoituspaikassa ja ryhtyi vihdoin kukkimaan, nuppuja oli peräti kaksi. Oli se jo syksylläkin terhakka, lehdet eivät heti lakastuneet, vaan pysyivät vihreinä pitkään. Luin kahvinporoista pionin lannoitteena ja levitin niitä kasvin juurelle. Muurahaisista ja kahvinporoista on ilmeisesti ollut hyötyä, sillä molemmat nuput avautuivat.
Kuolanpioni kukki jo toukokuussa.
Nyt vahdin sitä, ettei se pääse ampumaan siemeniään pitkin pihaa. Tein siemenpyydyksiä.
Pihalla on lisäksi pieniä taimia, mutta niiden kukkimista pitää vielä odottaa.
Ja vielä on aikaa siihen unelmatilaan, jossa piha on täynnä kukkivia pionipuskia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti