Kotikaupungissa joulutunnelmaa on, karuselli pyörii, kuusi on paikallaan ja kauppa käy joulumarkkinoilla. Itse ostin vain hunajaa, kokeeksi salmiakkihunajaa ja sitten löysin etsimäni, stadin hunajan. Pesät ovat talojen katoilla tai esim. puistoissa. Oman kaupunginosan hunajaa ei löytynyt, ostin Ullanlinnassa kerättyä. Mehiläiset liikkuvat useita kilometrejä ja ovat voineet käydä vaikkapa kotitalon pihan kukissa.
Lumimyräkkä sotki kaupungin elämän. Ratikkajono seisoi kadulla. Muistan itsekin samanlaisia tapahtumia. Oli kiire tapaamiseen ja siinä vaan istuttiin ratikassa.
Ja lisää lunta tuli. Välillä oli pieni tauko, sitten taas tuntikausia lunta. Joulunpunainen menopeli oli jäänyt kuusen juurelle. Tonttuko siihen oli väsähtänyt ja lähtenyt kahville?
Kaduille kertyi lumikasoja. Lämmitetyt kadut muuttuivat loskaisiksi.
Kysymys kuului: Auto vai lumikasa?
Sytytin tuikun ikkunalle. Ikkunan kautta ei nyt tuuleteta.
Sadunkertoja harhaili suuren kaupungin hälyisillä kaduilla ja tavoitteli tarinan lankaa…Mutta suuren kaupungin surina sekoitti sadunkertojan pääparkaa, ja häntä kismittivät nuo vale-joulupukit, joita seisoi tusinoittain kauppaliikkeiden ovilla, suurien ja pienien ihmeenä.
Sitten ilta laskeutui kaupungin ylle, ja sadunkertoja palasi kammioonsa, korkean kivitalon ylimpään kerrokseen….Hän aukaisi arkun kannen ja otti sieltä vanhat, messinkisankaiset silmälasit ja kaksi mustaa korpinsulkaa, silmälasit hän pani nenälleen ja korpinsulat hän kiinnitti selkäänsä. Hokkus-pokkus! Korpinsulat alkoivat kasvaa ja paisuivat suuriksi ja kantaviksi mielikuvituksen siiviksi. Sitten sadunkertoja alkoi kiitää ajatuksen vauhdilla pois suuresta kaupungista, kohti pohjolan hiljaisia perukoita.
Raul Roine Satuja
Minä kiirehdin punaiseen bussiin ja suuntasin kohti pohjoisia metsiä. Ensimmäisessä isossa mäessä bussi jäi liikennevaloihin. Mutta lukuisten yritysten jälkeen kuljettaja sai bussiin liikkeelle ja matka jatkui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti