perjantai 23. joulukuuta 2022

Aatonaatto

Joulu on ovella. Sää on kaikkea muuta kuin talvinen, mutta luvassa on muutos. Kukat kuuluvat jouluun. Valkoinen amaryllis saa nyt olla näin päin. Kun kerroin kukkakaupassa, mitä aioin kokeilla, kertoi myyjä, että hänellä on kokemusta, kastelu varren sisään toimii.

 

Punainen amaryllis ei ehdi avata kukkiaan jouluksi. Mökissä on liian viileää, vaikka olenkin lämmittänyt ahkerasti. Iloa kukasta tulee riittämään pitkään.

Eivät ehdi kielotkaan kukkia. Kaivoin juurakot maasta ajoissa, toin ne sisään ajoissa. Sitten olin vähällä unohtaa ruukun kaapin alle. Siellä versoja oli kehittynyt ja ne kasvoivat nopeasti, mutta kukkien avautuminen taitaa tarvita lisää valoa.

Jouluruusuni kukki pihalla jo syksyllä, nyt se on paksun lumikerroksen alla. Joulun jälkeen ostan varmaan lisää jouluruusuja. Oletan, että niiden hinnat ovat silloin laskeneet. Suojasää sai lumet putoamaan puista ja katoilta ja se merkitsi lumitöitä päivittäin. Ensin oli pihapolku täynnä katolta tullutta lunta, sitten reitti puuvajalle mökin takana. Puuvajan katonkin lumet tulivat alas eikä ovea olisi saanut auki ilman lapiointia.

Myös kuusi kuuluu jouluun. Otin sisälle yhden pihan pikkukuusista. Suurimman osan käsintehdyistä koristeista olen saanut lahjaksi vuosia sitten.


 

Ja tähti. Tämä jäi minulle, kun siivosimme ystävän tavaroita muuttoa varten. Se oli hiukan rikki, korjasin repeämän liimalla. Tähän kuuluisi valaisin sisään, mutta jätin sen pois.


Nyt odotan jännityksellä, tuoko aatto lunta maahan ja puihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti