maanantai 6. tammikuuta 2020

Rapparina ja nuohoojana

Oma tupa ja lupa merkitsevät sitä, että saan itse päättää asioista ja voin toimia oman tahtoni mukaan. Asian kääntöpuolena hoidettavaksi tulee asioita, joita ei CV:stäni löydy ja joita en ikinä ole ajatellut tekeväni. Mieleenpainuva oli päivä, jona opettelin rapparin ja nuohoojan töitä.

Tämän postauksen liitin osaksi #suuntanaomavaraisuus-yhteiskirjoituksia. Näitä postauksia ideoivat ja hallinnoivat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi). Kirjoituksen lopussa on lista muista blogeista, jotka osallistuvat  tähän yhteispostaukseen. Oma omavaraisuuteni on tätä itse tekemistä. Minulle vitsaillaan, että olen ostanut itselleni töitä. Ja kyllä mökin ympäristössä ja rakennuksissa töitä riittääkin vuosiksi.


Syksyllä 2017 ostin nykyisen mökkini. Remppamies oli minun pienellä avustuksellani saanut  talvella mökin sisältä kunnostettua ja kuistin rakennettua uusiksi. Ulkopuolisten tekijöiden töihin varattu budjetti oli ylittynyt liikaa ja oli jatkettava omin voimin. Sauna saatiin kunnostettua ensimmäisenä kesänä apumiehen kanssa ja olin ostanut säkin rappauslaastia, koska tarkoitukseni oli syksyllä vielä paikata sillä saunan sokkelin koloja. Saan apua lähistöllä mökkeilevältä ystävältä, vaikka mieluummin hän vaan kommentoisi tekemisiäni. Nyt hänen mielestään tärkeämpää olikin saunan piippu. Puuttuvat piipunjuuripellit olin korvannut kattohuovan palasilla ja niiden päälle olin levittänyt mustaa ainetta, jotain bitumikittiä. Katolla keikkuminen oli jo tuttua. Saunan savupiippu on tehty betonitiilistä ja aika on rapauttanut tiiliä ja etenkin niiden saumauksia pahasti. Lämpimät ilmat jatkuivat ja kosteushan on hyväksi rappauksen kuivumiselle. Siispä laastia ja vettä kottikärryyn. Apumies sentään sekoitti lapiolla aineksia. Sekoituksen jälkeen ainetta ämpäriin ja minä ämpärin kanssa katolle.


Laastin levitin piippuun paksuilla muovitetuilla hansikkailla. Tasaiseksi en piipun pintaa saanut, vaan käteni jäljet jäivät piippuun muistoksi Hollywoodin tyyliin. 


Kun kerran olin kiipeilemässä katolle, ajattelin samalla yrittää pukuhuoneen takan hormin avaamista. Se oli ensimmäisellä sytytysyrityksellä työtänyt kaikki savut sisään takkahuoneeseen. Tökin piippua ylhäältä vesijohdon pätkällä. Jotain hiukan joustavaa ainetta siellä sisällä oli, mutta periksi se ei antanut. Yritin myös alhaaltapäin samalla putkella, mutta piipusta tippui vain hiukan mustaa mönjää. Se vaikutti maatuneelta orgaanisella aineelta. Piipussa ei ole hattua ja lehdet ja muu aines on vapaasti päässyt sen sisään.

Eipä auttanut muu kuin tyhjentää takka hiilestä ja tuhkasta ja kömpiä sisään. Muistin vieneeni talon vanhan löylykauhan varastoon. Noudin sen ja sillä taskulampun valossa kaivoin mustaa ainesta hormin sisältä. Sitä tuli ainakin ämpärillisen verran.


Koetulet tein makkaranpaistoritilälle. Ja nyt piippu veti, savu nousi piipusta eikä tullut sisään.



Katselin sitten työkaluani ja totesin, että vanha löylykauha onkin aika hieno. Puunaamisen jälkeen sitä voi käyttää vaikka tuikkukippona.


Nyt taas syksyn tultua ostin säkin laastia ja nyt on saunan sokkelikin saanut uuden pinnan.


Vielä on edessä rappaamista saunan sisällä, sillä löylyhuoneen muurissa on halkeamia. Ehkä laastin sekoitusta kuuluu ensi syksynkin ohjelmaan. Ja nyt varmaan osaan tehdä senkin itse. Mutta remppamiestäkin olen tilannut apuun. Ensi syksynä on aika kutsua oikea nuohooja paikalle ja ammattimiestä varten pitää asentaa kunnon tikkaat mökin katolle.

Kasvuvyöhyke 1 

Kasvuvyöhyke 2

Kasvuvyöhyke 4

Kasvuvyöhyke 5

24 kommenttia:

  1. Enpäs ollut aiemmin hoksannut että ollaan samassa aikataulussa, eli elokuussa 2017 on täällä aloitettu uusi elämä. Savupiiput ovat täälläkin huoltoa vailla, rappauksen koristelu käden jäljillä on itse asiassa mitä mainioin idea! Täytyy pitää mielessä tämäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailma ei tule valmiiksi kahdessa vuodessa, se on huomattu. Jaksamista piippujen ja muiden töiden kanssa.

      Poista
  2. Omavaraisempi elely on omasta mielestäni juurikin sitä itse tekemistä eri tavoilla, ja vaikka sinulle on vitsailtu siitä, että olet ostanut itsellesi töitä ;) ja tottahan se onkin, niin ihan yhtälailla sama tilanne on edessä kaupungissakin. Pakko on tehdä töitä, jotta voi maksaa sitä kotiaan, oli se sitten vuokralla tai lainarahalla ostettu ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vitsi on siinä, että palkkatyörupeamani, ylipitkä, on takana, rahaa tulee tilille vaikka lukisin naistenlehtiä 8 tuntia päivässä. Mutta minulla pitää olla mielekästä tekemistä, josta nautin.

      Poista
  3. Kyllä se saunan kunnostus palkitsee lopulta ihanilla löylyillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja saunassa puhdistuvat laastin tahrimat kädet ja särkevät jäsenet rentoutuvat.

      Poista
  4. Joten tälläistä omatoimista, puuhakasta elämää taivastellaan ja naureskellaan. Mutta on kait sitten vaikka normaalimpaa käydä polkemassa polkupyörää sisätiloissa kymmenien muiden kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tule kuntosali mieleenkään kun on muutaman tunnin raivannut vesurilla metsää. Eikä ole univaikeuksia.

      Poista
  5. Omatoiminen elämä on paitsi työlästä niin myös vahvasti tyydytystä tuottavaa <3

    Ihana muuten saada sinut kirjoittamaan kanssamme :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muilla näyttää olevan upeita paikkoja ja suunnitelmia. Mökkini ympäristö ei vielä ole löytänyt vanhaa eikä uutta muotoaan. Mutta on hauskaa yrittää tehdä sille jotain.

      Poista
  6. Siinä kulkee minusta miesten ja naisten töiden raja. Meillä mies kiipeää, minä en😁

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että saat miehen kiipeämään. Ei katolla oleminen mitään herkkua ole ei ainakaan kun talvella poistaa sieltä lumia.

      Poista
  7. Kuulostaa siltä, että olet tyytyväinen ja onnellinen. Voisiko jotain muuta vielä toivoa. Onnea remontteihin ja korjauksiisi. Pitääkin seurata mihin seuraavaksi kiipeätkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Onnea ja rahaa tarvitaan. Katolle pitää taas kiivetä, jos lunta tulee niin paljon kuin viime vuonna.

      Poista
  8. Ihailtavaa omatoimisuutta! Oikein hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja omatoimista ja onnellista vuotta sinulle.

      Poista
  9. Olisi jäänyt minulta tekemättä.. Korkeanpaikan kammo on harmillinen este jo ihan sadevesikourujenkin putsauksessa. Mutta uskon, että fiilis on ollut mahtava kun olet saanut itse fiksattua paikat. Mukavaa alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
  10. Hyvää vuoden jatkoa myös sinulle. Minä kammoan ahtaita paikkoja, talon alle en mielelläni mene.

    VastaaPoista
  11. Työ tekijäänsä opettaa, sanotaan. Onnea projektillesi, tulee hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Yllättäviä asioita sitä varmaan joutuu opettelemaan ennen kuin mökki ja sen ympäristö ovat kunnossa. Seuraavaksi pitäisi opetella raivaussahan käyttäminen.

      Poista
  12. Asuttaisiinpa likempänä niin pyytäisin siut meille muurausavuksi. Vanha leivinuunimme kaipaa uutta rappausta ja saunan piippu myöskin kohennusta. Taitava olet kyllä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voit olla tyytyväinen, etten asu lähempänä. Ei niin, etten auttaisi, mutta ei minun muuraukseni niin hyvää ole, että se muille kelpaisi.

      Poista
  13. En itse uskaltanut mennä katolle, joten nuohooja tuli hoitamaan homman. Mutta on se kiva, kun osaa ja pystyy tekemään itse. Ja kiva kun saa hieman apua. Olis meilläkin mökillä hommaa, mutta pikkuhiljaa saadaan tehtyä. https://www.savonpiippu.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on myönnettävä, ettei kaikkea saa kerralla kuntoon. Kärsivällisyyttä ja onnea sinulle reminttiinne.

      Poista