sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Helmikuun kukat

Olen syntynyt helmikuussa ja yleensä tähän aikaan, kun ilmat lämpenevät ja aurinko alkaa paistaa kirkkaasti, herään talviunesta. Toivottavasti niin käy, ovathan Korkeasaaren karhunkin jo heränneet. Kukat merkitsevät kevään alkamista. Mökille tuli ensimmäiseksi esikko.



Kotiin hankin tulppaaneita. Etsin pitkävartisia ranskalaisia, mutta niitä ei ollut lähikaupoissa. Nämä ovat kuitenkin pitkävartisia, mutta suomalaisia.



Kotona kukkii myös valkoinen amaryllis. Olin napannut kukkakaupasta jo ennen joulua kaksi sipulia. Mutta ne jäivät paperikassiin odottamaan, kun toistuvasti unohdin tuoda mökiltä ruukkuja. Lopulta istutin ne samaan ruukkuun. Toinen sipuli ei pitänyt järjestelystä, mutta onneksi toinen kukkii.


Pienilehtinen posliinikukka ei ole ollut pitkään kotonani. Aluksi se kasvatti hurjasti versojaan ja pimeimpänä vuodenaika se alkoi kukkia.




5 kommenttia:

  1. Tämä sinun blogisi on ihan kiva. Löysin sen jokin aika sitten koeseurantaan. Kiinnitti huomioita, että olenko ainoa kommentoija? Voisit saada enemmän seuraajia ja kommentoijiakin, jos olisit vuorovaikutuksessa toisten blogien kanssa. Anteeksi tämä tungettelu, kun kyselen tällaisia! Usein blogeissa on lista toisista blogeista, joita kirjoittaja seuraa. Sinulleko riittää, että kirjoittelevat vain itseksesti kuin päiväkirjaa? Onhan blogi myös hyvä päiväkirja myös! Tällainen erikoinen kommentti tällä kertaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogi alkoi siitä, kun ajattelin, että toisella puolella Suomea asuvat nuoret, jotka perivät omaisuuteni, jos minulle jotain sattuu, hävittävät kaiken vaivalla keräämin tavaran. Kirjoittelin juttuja, jotta erottaisivat arabiat Tiimarin kipoista kun realisoivat omaisuutta. Tai jos päättävät pitää mökin, tietävät, miten pihaani haluaisin hoitaa. Toisaalta blogi toimii myös dokumentaationa. Asun kaukana mökistä ja esim varkauksien varalle on hyvä olla valokuvia.
      Lueskelen blogeja, myös sinun blogiasi. Mutta en seuraa niitä jatkuvasti. Esim kaupallinen yhteistyö saa niskakarvani pystyyn, samoin arvonnat. Jatkuva tavaroiden hankkimien ja muuttaminen väsyttää blogeissa.
      En tavoittele valtavaa lukijakuntaa, en usko elämäni kovin monia kiinnostavan. Blogin osoitteen olen antanut muutamalle ihmiselle ja blogit-listalle sen laitoin. Paras kommentti on ollut se, Kun kirjoitin, että toivon uuden mökin pihalle nousevan skilloja Muutama päivä sen jälkeen minulle tuotiin niitä.

      Poista
    2. Vastauksesi vähän avasi ajatusmaailmaasi! Minuakin kaupallinen yhteistyö harmittaa ja jätän tällaisiin postauksiin aina kommentoimatta. Onhan blogi myös päiväkirja itsellekin, kuten mainitsit.

      Poista
  2. Kauniita kuvia ja kukkia, varsinkin tuo posliinikukka kiinnostaa minua kovasti. Mistähän niitä saisi ostettua? Sellaisesta jäin haaveilemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kukkakaupat alkavat olla täynnä kiusauksia. Posliinikukkaa et valitettavasti voi ostaa. Sillä on pitkä historia. Sain siitä pienen pistokkaan vuosia sitten. Se kasvoi ja kukoisti silloisen työpaikan ikkunalla. Kun vaihdoin työtä, vein sen yhden ystävän lähellä olevaan työpaikkaan. Sieltä se päätyi hänen kotiinsa ja nyt, vuosien jälkeen, hän oli kasvattanut minulle pienen alun. En edes tiedä sen nimeä, mutta hurjasti se kasvaa.

      Poista