Kovien pakkasten aikaan, kun ulkona ei oikein voinut olla, ryhdyin kokoamaan historiatietoja mökistä. Tai itse mökistä en paljoa tietoa ole löytänyt. Lähestyin kaupungin arkistoa ja sieltä minulle lähetettiin vierastalon piirustuksia, joita olin jo saanut kaupan yhteydessä. Ja perässä tuli 37,20 euron lasku.
Varastossa on tämä kuvassa oleva ovi, joka on ilmeisesti mökin sisäovi. Kaikki väliovet on sisältä poistettu. Toisen, myös varastosta löytyneen oven kunnostin ja siitä tuli sisäovi kuistin oveen. Kolmatta väliovea ei ole löytynyt. Tämä on pinnalta kurjassa kunnossa, mutta uskon, että senkin voisi kunnostaa.
Tilan nimi on Multamäki ja siitä tietoja on. Niitä olen saanut Maanmittauslaitokselta ja Kansallisarkistosta. Tila lohkottiin isommasta tilasta 17.11.1928. Samalla muodostettiin kaksi muutakin uutta tilaa. Työmies Mauri Grönmanin ja kunnan kanssa oli 30. elokuuta tehty kauppakirja 8 hehtaarin alueesta. Lohkomisen jälkeen rajat paalutettiin ja pyykitettiin. Yhdessä vaimonsa Hildan kanssa Mauri haki lainhuudon tilalle. Hänen ammattinaan oli silloin asutustilallinen. Mauri oli syntynyt 1890 ja Hilda 1891. Silloin heillä oli kaksi tytärtä, myöhemmin syntyi vielä kaksi lasta. Vuonna 1972 Mauri ja Hilda olivat jo kuolleet kun heidän jakamaton kuolinpesänsä möi Multamäen ja Lisämaan seuraaville omistajille.
Laki maan hankkimisesta asutustarkoitukseen eli Lex Kallio antoi maanvuokraajien lisäksi kokonaan maattomille mahdollisuuden saada edullisin ehdoin maata viljeltäväkseen. Lex Kallio takasi tällaisen maansaantioikeuden täysi-ikäiselle ja kansalaisluottamusta nauttivalle henkilöile. Hänen oli osattava viljellä maata ja omistettava tarvittavat maataloustyökalut. Uudistilalle oli rakennettava asunto kolmessa vuodessa. Jos Grönmanit olivat näitä asutustilallisia, on mökki valmistunut viimeistään 1931. Työkaluja on löytynyt ja Maatalousoppi-oppikirjakin. Vuoden 1940 almanakassa on runsaasti mainoksia ja kirjoitus maaseudun asumisoloista. Siinä neuvotaan muun muassa, että piha on tavallaan luonnon pahoilta ilmoilta suojeleva asunnon jatko ja on sen takia pidettävä kauniina ja siistinä.
Ainakin vehnää tilalla on viljelty. Sitä on lähetetty Sysmän vehnämyllyyn. Puinen levy on ilmeisesti toiminut jonkunlaisena pakettikorttina. Hevonenkin tilalla ilmeisesti on ollut. koska näitä ruosteisia hevosenkenkiä on löytynyt useita.
Maatalouspolitiikan tavoitteena oli 1920-ja 30-luvulla omavaraisuus ja asutustoiminnalla haluttiin edistää pienviljelyä. Tarkoitus oli myös pienentää juopaa tilallisten ja tilattomien välillä ja eheyttää kahtia jakaunutta yhteiskuntaa. Multamäen tilalla omavaraisuus taisi olla laajempaa kuin vain elintarvikkeiden tuotantoa. Mökiltä on löytynyt erikokoisia lestejä ja ilmeisesti jalkineitakin on valmistettu itse.
Löysin Maanmittauslaitoksen sivuilta vanhoja ilmakuvia. Vanhin paikkakunnalta oleva kuva on vuodelta 1949 eli 75 vuotta vanha. Multamäellä on peltoja ollut notkoon saakka eli melkein puolet pinta-alasta ja naapuidenkin maat olivat peltona. Multamäellä kasvaa nyt metsää, naapureiden näkymät ovat taas avarat kun metsät on hakkautettu.
Varastosta löytyi myös rännäli, kahvinpaahdin. Ennen kahvi ostettiin raakapapuina. Pesun ja kuivauksen jälkeen ne paahdettiin rännälillä joko avotulella tai hiilloksella.
