Syksyllä tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä kun hankin nykyisen mökin ja metsän. Aina vaan paikka tuottaa yllätyksiä. Olin tulossa mökille kun huomasin vähän edempänä kohdasta, josta tie omaan pihaani risteää mökkitiestä, tien varrella valkoisen puun. Ajattelin ensin, että se on paju, mutta omenapuu se on. Se kukki todella runsaasti. On niin, että kaikista parhain ja kaunein omenapuuni onkin metsässä. Miksi en ennen ole sitä huomannut! Epäilin jo, että se olisi metsäomenapuu, mutta niitä löytyy vain Ahvenanmaalta ja Lounais-Suomesta. Tarhaomenapuu (Malus domestica) se on, karkulainen jostain puutarhasta ja oikeastaan vieraslaji, mutta haitallinen vain metsäomenapuun kasvupaikoilla.
Pitää viedä sen runkoon nimilappu, ettei sitä tuhota jossain metsän raivauksessa. Täytyy myös vahtia, tuleeko siihen omenoita ja minkä makuisia.
Pihan yllätykset ovat pienempiä. Polun varren entisen kukkapenkin paikalle nousi tänä vuonna yksi kaunis punainen tulppaani.
Ensimmäinen entiseen kukkapenkkiin ilmestyneistä akilleoista kukkii. Olisi hienoa jos akilleat leviäisivät pihalla.
Grillikatokseen menevän polun varteen ilmestyi oranssi väripilkku. Tulikellukoita on ison kiven vieressä olleiden kukkapenkkien reunoilla, mutta tämä yksilö on ihan metsässä, kuusen juurella.
Kaikki perinnekukat ovat tervetulleita, mutta näyttää siltä, että siemenpankista nousee myös vähemmän toivottuja voikukkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti