perjantai 15. tammikuuta 2021

Kaipaan kevättä

 Olin pitkästä aikaa käymässä kotona. Kaupungissa oli kaaos, lunta oli satanut enemmän kuin paljon. Oli kuin lumivyöry olisi pyyhkäissyt kaupungin yli. Liikkuminen oli vaarallista. Lumien pudotukset katoilta olivat alkaneet heti lumen tultua. Puhdistetut katuosuudella olivat liukkaita. Muualla kulkeminen oli kahlaamista likaisessa lumessa.

Runsaan lumen ja kovien pakkasten vuoksi tuntuu, että kevät on siirtynyt pitkälle tulevaisuuteen. Mutta merkkejä siitä on jo näkyvissä. Kukkakaupat olivat täynnä houkutuksia. Tarjolla oli erilaisia esikoita, tulppaaneja, jopa suosikkejani ranskalaisia pitkävartisia tulppaaneja. Ostin vain kimpun leikkohyasintteja helpottamaan kevään kaipuuta. Esikkojen aika on sitten, kun pakkanen helpottaa ja ne kestävät kuljetuksen.



Koska säätiedotus kertoi, että maalla on kova pakkanen silloin kun sinne palaan, käärin hyasinttinipun toppahousujen sisään matkan ajaksi.  Hyvin hyasintit selvisivät.


Kukkakaupoissa oli myös erilaisia sipulikukkien taimia, krookuksia, helmililjoja ja muita. En ostanut niitä, sillä minulla itsellänikin on vierastalossa sipulikukkia kasvamassa. Mökille päästyäni kurkistinkin, miten kasvattini voivat. Hyvällä alulla ne ovat. Nekin odottavat kevättä, silloin siirrän ne kasvihuoneeseen.

Otin yhden krookuksen alun sisälle mökkiin lämpimämpään ja valoon. Kovin lämmintä ei mökissä ollut, ei sentään pakkasta.

Kotiin oli jo tullut siemenluetteloita, mutta yritän käyttää harkintaa ennen kuin tilaan mitään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti