Kauneimmat joulukoristeet

Tämän vuoden kauneimmat  joulukoristeet leijuivat alas taivaalta. Mökki, piha ja metsä saivat pehmeän lumipeitteen. Lumi toi oikean joulutunnelman.

Mökin piipusta nousee savu pönttöuuneista, lämmitin niitä päivittäin. Sauna odottaa kesää lumen keskellä.

Kuistin ikkunat olivat taas täynnä jääkukkia. Naapurin vanhan riihen ikkuna oli kuin taulu.

Tie mökille oli kaunistunut, huurteiset puut ja lumi valaisivat maisemaa.

Ylhäällä mäellä aurinkokin pilkotti metsän takaa. 

Yön tunnelma oli taianomainen, valoisa. Lunta kaikkialla ja täysikuu valaisi.

Toki otin esille myös vanhan enkelikellon ja muitakin joulukoristeita. Hyasintit ja tulppaanit ovat säilyneet hyvin mökin viileydessä. Pakkasta oli melkein 20 astetta ja siksi kynttilät jäivät laittamatta ulkokuusiin.

Joulu on jo lähellä

Olen jo pidemmän aikaa laskenut päiviä jouluun. En niinkään odota joulua, vaan pimenemisen loppumista. Maalla, pilvisenä päivänä, oli todella mustaa. Lumi oli melkein sulanut ja kylätiestä oli tullut jäinen. Liikuin taskulampun kanssa, vaihdoin tien puolta sen mukaan, missä jotenkin pystyi kulkemaan. Omassa mäessäni jo lensin selälleni. Nyt lumi on tuonut valoisuutta ja joulutunnelmaa. Tunnelmaa lisäsi myös se, että kukkakauppoihin oli tullut perinteisiä joulukukkia, matalia tulppaaneja, joissa on sipulit. Näiden väri on se juuri oikea joulunpunainen.

Perinteinen risukori on löytynyt mökiltä. Näitä muistan lapsuudessani olleen juuri tulppaanien
koreina.

,

Vieressä on Arabian Kauris-kulho, jonka hiljakkoin sain täydentämään astiastoa. Punaista siis alkaa tulla mökkiin, kun joulu lähestyy. Ovikello sai punaisen nauhan. 

Tuvassa on pimeää, vanha puinen tähti ei jaksa paljoa valaista.

Tontut voivat kurkkia ikkunasta, mutta paljoa hämäryydessä ei ole nähtävää.

Vierastalon tunnelmia

Vierastalon alakerralla olisi edellytyksiä äijäluolaksi ja siksi se ehkä on tarkoitettukin. Minä yritin keventää tunnelmaa vaaleilla tekstiileillä ja kukkatauluilla. Yhden nurkan olen saanut jo jonkinlaiseen kuntoon. Järjestelyt vaativat aikaa, uusia tavaroita en tänne hanki. Heitin täältä pois vakosamettituolit ja toin tilalle tuvassa olleen mustan nojatuolin. Siellä se oli peitettynä parilla kangaspäällyksellä. Tekonahka on kestänyt aikaa, toisen, kangaspäällysteisen vanhan nojatuolin jouduin hävittämään. Maljakko on yksi monista mökistä löytyneistä maljakoista, saksalaista keramiikkaa.

Lipasto tai kirjahylly oli vanhassa eteisessä. Alkuperäinen lasi sen hyllyjen edestä oli hävinnyt, mutta laitoin verhon lasien tilalle. Ikkunaverhoihin löytyi kangasta varastoistani. Enemmän kangasta olisi tarvittu, mutta eipä sitä ollut. Valmetin seinäkello oli kätketty puuarkkuun. En aluksi saanut sitä käyntiin ja luulin, että ehkä siksi se olikin piilossa. Mutta kun vedin sitä kahdella avaimella, alkoi se raksuttaa. Ennen tässä nurkassa riippui iso kuparinen valaisin, johon aina kolautti päänsä. Vaihdoin tänne valaisimen, joka aluksi oli pienemmässä kamarissa.

Kunnostutin nettikirpputorilta ostamani valaisimen. Se on ilmeisest 50-luvun tuotantoa. Sen valossa on hyvä lukea tässä lukunurkassa. Tupakkapöytä oli ennen isommassa kamarissa, liinavaatekaappi tuvassa. 

Vierastalo oli houkutellut kutsumattomiakin vieraita. Pikkujyrsijä oli tehnyt reiän lattianrajaan. Naulasin sen päälle tilapäisratkaisuna listan ja hankin kaksikin hiirehäiritsintä ja yhden pyydyksen. Nykysäännösten mukaisia pyydyksiä löytyi vain yhdenlaista. Mutta syötti on tehokas, yhden raadon olen jo löytänyt. Inhottavaa, mutta kuuluu maalaiselämään. Onneksi niitä ei enempää ole  löytynyt, mutta daaliat juurakon otus oli kalunnut ja se oli syönyt kaikki siemenpussit tyhjiksi.