Syksy saapuu

 Villiviini sain tänä vuonna hienon syysvärin.

Nyt syksy etenee nopeaa vauhtia ja värit alkavat muuttua ruskeiksi. Piha peittyy vaahteran ja koivun lehtiin.

 

Metsäkurjenpolvi kukkii uudelleen. Pitäisi oppia, että luonnonkukat ovat niitä, jotka kestävät ja jotka pihalle kuuluvatkin. 

Pari daaliaa vielä kukkii ja tietysti maksaruohot. Pieni ruusukin vielä yrittää avata nuppuaan.

Sieniä nousee maasta. Nämä kasvavat vanhan koivun kannon päällä. Saattavat olla koivunkantosieniä, mutta en poimi niitä syötäväksi.

On harmaita sumuisia iltoja ja sateisia aamuja. Kovaääniset kurkiairueet suuntaavat etelään, valkoposkihanhet lähtivät aikaisemmin. Ilmeisesti sen jälkeen kun viljapellot oli puitu eivätkä ne enää voineet niitä ryöstää.

Syksyn merkkejä ovat langat, joita metsästysseura on viritellyt tien varteen. Katkennut lanka merkitsee, että siitä on mennyt hirvi tai joku muu eläin. Vielä ei näkynyt hirvimiehiä päivystämässä tien varressa. Taisivat olla Maamiesseuran perinteisessä kekritapahtumassa niin kuin minäkin. Nuoret liikemiehet möivät hevosenlantaa, jota ostin kaksi säkkiä. Tuleehan se kevät taas aikanaan.

Satokausi on loppumassa

Kasvihuoneen tyhjennys on käynnissä. Tomaatteja löytyy vielä, mutta viimeisen kurkun pilasi etana. Kasvilavoista keräsin pois viimeiset kesäkurpitsat, mutta ulkona on vielä raakoja kirsikkatomaatteja vaikka kuinka paljon. Niitä on sisällä kypsymässä monessa paikassa. 

Toiseksi viimeisen pitkän kurkun tarjosin salaatissa ystäville, itse kasvatettujen tomaattien kera.

Ja jälkiruuaksi omenamuffinseja.

Omenoiden putoaminen puusta loppui, vain talviomenat ovat tiukasti kiinni oksissaan. Tajusin, että joku käy syömässä maahan pudonneita omenoita. Myyräthän niitä jyrsivät ja minulle tuli kiire poimia kaikki pois maasta. Olen pitänyt linnuille vesiastiaa kaivon luona ja se on tyhjentynyt jatkuvasti. Olenko juottanutkin myyriä? Astian siirsin paikkaan, johon ne eivät yllä.

'

Satokausi jatkuu luonnossa. Kävin katsastamassa suppolovahveropaikkani ja olihan niitä siellä.

Ja kävin suolla poimimassa karpaloita. Kaikkien sateiden jälkeen suo on todella märkä, jalka upposi syvälle vetiseen sammaleeseen. Sen vuoksi en mennyt kovin pitkälle suon reunasta - varsinkaan kun toisen saappaan varressa on puolivälissä reikä. Puolukoitakin löytyy vielä. Tein pari peffaluisua kun sammal jalkani olla lähti liukkaalta kalliolta. Housut kastuivat, sen vakavampaa ei seurannut.

Luonnossa riitti poimittavaa kimppuunkin.

Nyt on talvea varten kerättynä syötävää, omavaraisuus on turvattu ainakin marjojen osalta. Omavaraisuuten pyrkivien #suuntanaomavaraisuus kuulumisia alla. Ryhmän vetäjä on Satu www.tsajut.fi.

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat 

Pilkkeitä Pilpalasta 

Kasvuyöhyke 3

Tsajut 

Rakkautta ja maanantimia 

Sininen tupa 

Kasvuvyöhyke 6

Farm Escapee

Sata sipulia

Päätin jo keväällä, että ostan sata narsissin sipulia, jotta keväällä mökin ympäristössä olisi jotain kukintaa. Talven mentyä pihalla pitää olla kukkia, mutta nyt tilanne näyttää pahalta kun myyrät ovat jatkaneet maan kaivelua ja sipulien popsimista. En tiedä, nouseeko maasta mitään ja jos nousee, niin missä. Montaa vanhaa sipulia ei maata kaivellessa tullut esiin. Ensimmäiset 50 sipulia tilasin netistä. Ne olivat kaikki suosikkejani, valkoisia Mount hoodeja. Sain suuria ja hienoja sipuleita. 

Niistä 40 upposi kahden syreenipensaan juurelle, myyrien lempipaikalle, periaatteella missä multakasa ja kolo, siihen sipuli. Nästä ei tule kukkapenkkejä. Olen siirtänyt tuoksukurjenpolvea ja sormustinkukkaa peittämään narsissien lehdet kun ne ovat kuihtuneet. Jätin luonnonkukkia kasvamaan alueilla, ahomansikoita ja kurjenpolvia. Ja lemmikkiä, joka leviää kaikkialle. Narsissit myös toivottavasti leviävät. Loput sipulit päätyivät kukkapenkkeihin.

Sitten ostin lisää sipuleita halpakaupasta. Keltaisia narsisseja kaksi 20:n sipulin pussia. Sipulien koko oli kolmasosa tai puolikas Mount hoodeista. Lisäksi viisi laukan sipulia, ruukkuihin kirjopikarililjaa, lumikelloa ja krookuksia. Vertasin krookusten sipuleita niihin, jotka olin kerännyt viime vuonna kukkineista ruukuista. Uudet eivät olleet paljoa suurempia. Kummatkin istutin omiin ruukkuihinsa nähdäkseni, onko niiden kasvussa ja kukinnassa eroa.

Sanotaan, että myyrät karttavat laukkoja ja ostin niitä vielä lisää. Ja tietysti vielä narsisseja. Kun siivoan kukkapenkkejä ja nostan kasvien lehtiä, löytyy aina vaan uusia myyrien multakasoja. Niihin tarvitaan narsisseja.

Ostin 10 Thalia orkideanarsissia, 5 Actae valkonarsissia ja 5 kerrottua Westward narsissia. 

Lisäksi kevätkurjenmiekan sipuleita ja tulppaaneja. Yksi harmillisimmista myyräntöistä on, että ne tuhosivat hyriditulppaanit, jotka olivat kukkineet useampana vuotena. Ostin uusia ja istutan niitä ruukkuihin, mutta haluan niitä myös ulos. Pitää löytää iso metallikori, jotta ne saavat olla rauhassa. Narsissien lukumäärä taisi mennä yli sadan, mutta kun niitä kevätkukkia pitää saada. Istutustyö jatkuu, kunhan sateen loppuvat.