Juhannustaikoja

Nuorena tyttönä tapasin kerätä juhannusyönä seitsemän erilaista kukkaa tyynyn alle. Siitä nuoresta miehestä, josta näkisin unta, tulisi aviomieheni. En kovin hyvin muista uniani, en ainakaan muista nähneeni miehistä unta eikä sellaista miestä sitten ole löytynytkään, jonka kanssa papin eteen olisi menty.

Liekö syy siinä, että kukat yhden perinteen mukaan olisi pitänyt kerätä seitsemältä eri niityltä. Kun tietää, miten paljon hyttysiä on juhannuksen aikaan liikkeellä, olisi seitsemän niityn etsimisestä seurannut sellainen paukamien määrä, että tuskin olisi yöllä yhtään pystynyt nukkumaan. Haasteellista tässä taiassa oli myös se, ettei sen jälkeen, kun oli kukat poiminut, olisi saanut enää puhua. Muista minua oli kiva härnätä.

Tapa on edelleen jatkunut ja huvikseni olen kukkia keräillyt. Tämän juhannuksen kimpussa on puna-apilaa, poimulehteä, niittyleinikkiä, harakankelloa, ojakellukkaa, hiirenvirnaa ja niittynätkelmää. Hyvänä kesänä, kuten nämä vuonna, tehtävän haasteellisuutta voi lisätä ja yrittää kerätä seitsemän valkoista kukkaa.

Tietolähteeni (Emännän tietokirja vuodelta 1930) mukaan juhannuksen nykyisistä viettotavoista on vanha taikojen teko luonnollisesti hävinnyt ja juhannusta vietetään keskikesän juhlana.

Saman kirjan mukaan pihamaalle ja asuinhuoneisiin tuotujen lehtipuiden, lehvien ja köynnösten ohella ovat juhannustulet olleet tämän juhlan pääasiallisimpia tunnusmerkkejä. Sateet mahdollistavat tämän tradition jatkumisen, vaikka muuten aurinkoinen juhannus olisikin parempi.

Luonto kukkii

Kuivuus jatkuu, jotkut kasvit mökille menevän tienvarren rinteessä ovat jo kuivuneet. Mutta pieni  juhannusruusuni jaksaa kukkia, vaikkei se kovin hyvässä kunnossa olekaan. Se oli melkein peittynyt ruohoon ja osa oksista oli kuivunut. Etuajassa se kukkii, Juhannuksena on kukinta varmasti jo ohi. Se kasvaa aittarakennuksessa päädyssä. Rakennuksessa on kolme eri aittaa. Vain tämä pää on tehty hirrestä ja se on korkealla perustuskivien päällä. Se olisi varmaan ihan hyvässä kunnossa, ellei sen lattialle olisi laitettu kokolattiamattoa.Vahinkojen laajuus selviää, kun joskus aitta saadaan tyhjennettyä.

Välillä, kun ilma huomattavasti viileni, oli sopiva aika tehdä metsäretki. Olin arvannut oikein, jo tuoksu sen paljasti: suopursu kukki. Suon laita oli kuivunut, siellä pystyi liikkumaan melkein kuivin lenkkarein.

Suopursu (Rhododendron tomentosum).

Piti tarkistaa vahasta kasvikirjastani, muistinko oikein ja kyllä, suopursun uskotaan karkoittavan koit ja niiden lisäksi vielä rotat ja kaikenlaiset muut tuhoeläimet. Kukinta oli sen verran niukkaa, etten raatsinut pajon kukkia poimia. Tuholaiset pitänee hävittää muilla keinoin.

Sauna on seuraava korjauskohde. Sen edustalta löytyy kurjenpolvia, joita toivoinkin mökiltä löytyvän

Mökin keittiö valmistuu

Mökkini maalainen, ei maalaisromanttinen keittiö alkaa valmistua. Vihdoinkin jääkaappi ja sähköhellakin toimivat - toivottavasti myös samanaikaisesti. Sähkömiehen mukaan sähköt on alun alkaen tehty vähän hullusti ketjuun. Vanhat tavarani ovat vähitellen löytäneet paikkansa. Välillä ajattelin, että jätän hirsiseinät paljaiksi, mutta kun oli aikaa miettiä, tavara toisensa jälkeen siirtyi varastosta mökkiin. Yritän kuitenkin pitää esillä olevat tavarat vähissä. Tilaa ei ole paljoa, joten toimivuus ratkaisee. Tältä tuvan keittiöpuoli nyt näyttää. Laitan loppuun pari ennen-kuvaa, jotka on otettu 9 kuukautta sitten. Niistä voi ymmärtää iloni siitä, että tähän on päästy.

Viemäri mökkiin tulee, mutta vesi kannetaan porakaivolta sisään. Joskus myöhemmin toki voin rakentaa kesäveden pumpulta sisään.

Pihalta kitketyt koiranputket pääsivät Arabian maitokannuun.

Sähkömies oli sitä mieltä, että sähköhellan levyjen takana pitäisi olla jotain. Tarjotin siellä nyt on ja suojaahan sekin seinää. Vaikka ei ehkä ole sitä, mitä sähkömies tarkoitti.

Nykyajan kaapistot, ainakin Ikeasta ostetut, ovat niin leveitä, että kamarin ovesta tuli ongelma. En jatkanut kaappeja oveen saakka. Remppamies jatkoi pöytälevyä pesualtaassa kohdalta irrotetun levyn osasta tehdyllä palasella ja sen alle tulee hyllyjä ja niiden eteen verho. Samanlaista kangasta, josta toisen pään verho on tehty, ei tietenkään enää löytynyt, mutta muualla olleesta verhosta otettu pätkä saa nyt kelvata. Samasta pöytälevyn palasesta remppamieheni teki yllätyksekseni myös leikkuulaudan.

Puuhella on rakennettu kokonaan uudestaan. Maalasin sen valkoiseksi ja toivottavasti se myös valkoisena pysyy.

Tässä näkymä ovelta ennen ja nyt.

Tässä näkymä ulko-oven suuntaan ennen ja nyt.