Tämä Ateneumin näyttelyssä ollut Gustav Klimtin teos Ystävät (Sisaret) sai minut taas pohtimaan asiaa, joka on askarruttanut minua aikaisemminkin. Nimittäin sukulaisuutta, kasvien sukulaisuutta.
Kasvit luokitellaan kaariin, luokkiin, lahkoihin, heimoihin, sukuihin ja lajeihin. Kaaria ovat sammalet, sanikkaiset, paljassiemeniset ja koppisiemeniset kasvit. Paljassiemeniset ovat puuvartisia ja koppisiemeniset kukkakasveja. Mielestäni kaikki Suomessa kasvavat kellokukat, hirven-, peuran-, ukon-, harakan-, kurjen-, vuohen-, kissan- ja varsankello ovat ilmiselvästi sisaruksia ja samaan sukuun ne kuuluvatkin (Campanula).
Olen miettinyt, ovatko toisiaan muistuttavat puna-ailakki, josta en pidä, koska sen lehtien kasvu tukahduttaa muita kasveja, mäkitervakko, joita suojelen pihallani ja niittykäenkukka, jota olen löytänyt naapurista, sukua toisilleen, serkuksia. Ja ne kaikki kuuluvatkin kohokkikasvien heimoon, eivät kuitenkaan samaan sukuun.
Kasvikirjojen selailu on mukavaa puuhaa varsinkin pakkasella, mutta sitten selkeältä tuntunut kasvien maailma meni sekaisin. Nykyään kasvit luokitellaan DNA:n perusteella, eikä ulkonäön, kuten Linne teki. Minun on syytä hankkia uusi kasviopas. Vuoden 1969 Harrastajan kuvakasvio on vanhentunut, samoin tietysti vuosien 1938 ja 1939 aikana valmistuneet kirjat. Vanhoissa kirjoissa on kuitenkin loistavat värikuvat kasveista ja niiden nimet ja sehän yleensä riittää. Lisäksi mukana on piirroksia, kuten valkovuokon juurista. Valko- ja keltavuokko (Anemone nemorosa ja Anemone ranunculoides) ovat siskoksia, mutta sinivuokon suku on Hepatica ja sen heimo on leinikkikasvit.
Yllättävät kasvit ovat sukua toisilleen. Masikat, ruusut ja omenapuu, heimo Rosaceae. Kanervakasveihin (Ericaceae) kuuluvat kanervan lisäksi mustikka ja puolukka, mutta myös alppiruusu. Metsästä löytämäni yövilkka (Goodyera repens) on sukua Ludisia-orkidealle. Ne kuuluvat samaan heimoon (Orcidaceae), kämmekkäkasvit. Ludisialla on useampi tieteellinen nimi Ludisia discolor, sen synonyymi Goodyera discolor, joka viitaisi samaan sukuun kuin yövilkka. Ludisian sain joskus joululahjaksi, mutta se on menneisyyttä. Niitä en nyt ole nähnyt kaupoissa. Ostin kuitenkin orkidean, pienen pienen Phalaenopsis Optifriendin.
Ihmiset luokitellaan samoin kuin kasvit. Mutta heimoni ei ole varsinaissuomalainen, vaan iso ihmisapina ja sukuni on ihminen eikä se sukuseura, johon kuulun. No, perhe on kuitenkin perhe ja sisarukset ihmisiä, joihin on syntynyt elämän pituinen suhde. Varsinkin siskot ovat korvaamattomia niin hyvässä kuin pahassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti