sunnuntai 4. elokuuta 2024

Ruosteista rautaa

Keväällä ryhdyin vihdoinkin kaivamaan esiin puuvajan takana maassa makaavaa polkupyörää. Olen muutaman kerran yrittänyt vetää esillä törröttävästä ohjaustangosta, mutta ei pyörä ole liikahtanutkaan. Tarvittiin rautakanki ja rautasahakin, jotta sain pyörän esiin sen päälle kasvaneen pajun alta. Ihan kokonaisena se ei maasta tullut. Samalla löytyi myös kolme vanhaa akkua ja roskapusseja. Jätehuolto toimi ennen niin, että rojut viskattiin luontoon.

Pyörä on koristeellinen, mietin, laitanko sen kyläyhdistyksen metallinkeräykseen vai keksinkö sille jotain käyttöä. Pyörän merkistä on vaikea saada selvää, mutta oletan, että se on helsinkiläisen 1910-luvulla toimineen Konekauppa O.Y. Aatran AATRA-pyörä.

 Lopulta laitoin sen kasvilavan taakse aidaksi tai esteeksi. Tankoonsa se sai rikkaruohoja korissa. Romut ja rikkaruohot sopivat yhteen. Pyörä saattaa estää rusakoita pääsemästä tässä paikassa kasvilavan kimppuun.

Lisäksi olen tehnyt pajuista jonkunlaisen aidakkeen. Unikkojen ja ruiskaunokkien piti saada siitä tukea, mutta hennot kukat makaavat maassa.

Ryhmän, jossa omavaraisuutta harrastavat kirjoittelevat blogitekstejä Sadun ja Heikin ohjauksessa, elokuun aiheena on mm. aidat. Lisätietoja ryhmästä: #suuntanaomavaraisuus. Itse olen ollut onnellinen kun en mökillä tarvitse aitoja estämään naapurien koiria tai lapsia tai mönkijäajelijoita. Metsän asukkaita varten aitoja pitäisi olla valtavat määrät. Suojat puiden ympärillä saavat riittää. Kutsumattomia vieraita on tarkoitus estää kylteillä tiellä ja sen vierellä. Kerran yksi marjastaja oli pysäköinyt autonsa tielleni kun odotin remppamiestä töihin. Marjastaja oli sitä mieltä, että kyltti tarkoittaa sitä, että paikka on autio.

Mutta aitoja silti löytyy. Kävelin metsäasiantuntijan kanssa entisellä, metsitetyllä, laidunalueella. Varoitin häntä, että täällä löytyy piikkilankaa ja heti sitten itse takerruinkin ruosteiseen maasta nousevaan piikkilangan pätkään. Piikkilangalla ympäröitiin laitumet ja sitä käytettiin tilojen rajoilla. Onneksi sitä ei enää saa käyttää. Siitä on jäänyt todella pahoja jälkiä useampaan puuhun metsässäni. Ja mitä se onkaan tehnyt eläimille.


Linkit omasvaraisbloggaajien elokuun kirjoituksiin alla.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela 

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää 

Urbanfarming 

Sarin puutarhat 

Pilkkeitä Pilpalasta 

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 

Villa Varmo 

Harmaa torppa 

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo 

4 kommenttia:

  1. Pyörä aita on hyvä! Melko kärsinyt vuosien saatossa, mutta just hyvä uusiokäyttöön. Paju aidat olisivat kauniita, mutta vaativat paljon työtä, mikä sekään ei ole huono juttu 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyörä on niin ruma, että se voi pelotella eläimet pois kasvilavan kimpusta.

      Poista
  2. "Siellä missä ei ole mittään, siellä on kaikki" ♥️

    Ei voi kyllä muuta kommentoida, hieno kirjoitus taas oikeasta elämästä...

    VastaaPoista