Sanonta kuuluu kokonaisuudessaan: Maaliskuu maata näyttää, jossei muualla, niin kaivon pohjassa. Tämän vuoden maaliskuu yllätti. Kuun viimeiset päivät olivat lämpimiä, aurinkoisia ja tuulettomia ja kevät eteni isoin harppauksin. Vierastalon edustalta, joka keväällä on aurinkoinen kun puissa ei ole lehtiä, alkoi maa paljastua. Ehdin jo hiukan rapsutella pihaa haravalla.
Sitten alkoi huhtikuu, ilmat kylmenivät, yöpakkaset palasivat. Lumen sulaminen hidastui ja kasvu pysähtyi. Huhtikuu yrittää peittää maata uudelleen, sataa välillä rakeita, välillä lunta tai räntää. Mutta haluaisin jo aloittaa kevättyöt. Minulla oli mielestäni hieno idea. Varastoista löytyvistä ylijäämälaudanpätkistä tehtäisiin kasvatuslaatikkoja. Mutta apumies ei innostunut asiasta, hän totesi, ettei hän ainakaan tee. No, minäpä teen sitten itse. Keräsin kuistin seinälautojen päistä jääneitä valmiiksi maalattuja palasia ja aloin naulata niistä laatikkoa. Kaikki palat eivät olleet saman mittaisia. Päädyistä tuli sivuja lyhyemmät, niitä piti jatkaa. Olen asiaa epäillyt, mutta nyt varmistui, ettei minusta ole puusepäksi.
Valkoisilla listoilla peitin reunojen epätasaisuutta ja samalla kiinnitin laatikon sisälle mustaa muovia. Kokoamisen ja viimeistelyn tein pihalla. Tietysti alkoi sataa rakeita. Laatikon lisäksi laitan kasvihuoneen viereen vanhat lavakaulukset. Niiden pohja on jo muokattu.
Skillat ovat viimeiset sisällä kasvatetut kukat. Lisää kukkia löytyy maahan kaivetusta ruukuissa. Kunhan lumi sulaa.
Viime vuonna tähän aikaan kukkivat lumikellot. Uskon, että ne odottavat melkein valmiina lumipeitteen alla. Narsissitkin olivat kasvaneet pitkiksi lumen alla. Maa jäi sulaksi kun lumi satoi, siksi kasvu on lähtenyt nopeasti vauhtiin.
Krookuksia paljastuu maasta. Lumesta paljaaksi lapioidun polun vieressä niitä kasvaa ja lumenkin läpikin. En kyllä suosittelisi niille kasvamista aivan kulkuväylän vieressä.
Kylmyydestä huolimatta kevät etenee. Joutsenia matkaa pohjoisen suuntaan, maastosta löytyy valkoista karvaa kun jänikset vaihtavat kesäasuun, kurkipariskunta on palannut läheisen maatilan pellolle ja mustarastastakin olen jo kuullut. Vain lämpö puuttuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti