Kauneimmat joulukoristeet

Tämän vuoden kauneimmat  joulukoristeet leijuivat alas taivaalta. Mökki, piha ja metsä saivat pehmeän lumipeitteen. Lumi toi oikean joulutunnelman.

Mökin piipusta nousee savu pönttöuuneista, lämmitin niitä päivittäin. Sauna odottaa kesää lumen keskellä.

Kuistin ikkunat olivat taas täynnä jääkukkia. Naapurin vanhan riihen ikkuna oli kuin taulu.

Tie mökille oli kaunistunut, huurteiset puut ja lumi valaisivat maisemaa.

Ylhäällä mäellä aurinkokin pilkotti metsän takaa. 

Yön tunnelma oli taianomainen, valoisa. Lunta kaikkialla ja täysikuu valaisi.

Toki otin esille myös vanhan enkelikellon ja muitakin joulukoristeita. Hyasintit ja tulppaanit ovat säilyneet hyvin mökin viileydessä. Pakkasta oli melkein 20 astetta ja siksi kynttilät jäivät laittamatta ulkokuusiin.

Joulu on jo lähellä

Olen jo pidemmän aikaa laskenut päiviä jouluun. En niinkään odota joulua, vaan pimenemisen loppumista. Maalla, pilvisenä päivänä, oli todella mustaa. Lumi oli melkein sulanut ja kylätiestä oli tullut jäinen. Liikuin taskulampun kanssa, vaihdoin tien puolta sen mukaan, missä jotenkin pystyi kulkemaan. Omassa mäessäni jo lensin selälleni. Nyt lumi on tuonut valoisuutta ja joulutunnelmaa. Tunnelmaa lisäsi myös se, että kukkakauppoihin oli tullut perinteisiä joulukukkia, matalia tulppaaneja, joissa on sipulit. Näiden väri on se juuri oikea joulunpunainen.

Perinteinen risukori on löytynyt mökiltä. Näitä muistan lapsuudessani olleen juuri tulppaanien
koreina.

,

Vieressä on Arabian Kauris-kulho, jonka hiljakkoin sain täydentämään astiastoa. Punaista siis alkaa tulla mökkiin, kun joulu lähestyy. Ovikello sai punaisen nauhan. 

Tuvassa on pimeää, vanha puinen tähti ei jaksa paljoa valaista.

Tontut voivat kurkkia ikkunasta, mutta paljoa hämäryydessä ei ole nähtävää.

Vierastalon tunnelmia

Vierastalon alakerralla olisi edellytyksiä äijäluolaksi ja siksi se ehkä on tarkoitettukin. Minä yritin keventää tunnelmaa vaaleilla tekstiileillä ja kukkatauluilla. Yhden nurkan olen saanut jo jonkinlaiseen kuntoon. Järjestelyt vaativat aikaa, uusia tavaroita en tänne hanki. Heitin täältä pois vakosamettituolit ja toin tilalle tuvassa olleen mustan nojatuolin. Siellä se oli peitettynä parilla kangaspäällyksellä. Tekonahka on kestänyt aikaa, toisen, kangaspäällysteisen vanhan nojatuolin jouduin hävittämään. Maljakko on yksi monista mökistä löytyneistä maljakoista, saksalaista keramiikkaa.

Lipasto tai kirjahylly oli vanhassa eteisessä. Alkuperäinen lasi sen hyllyjen edestä oli hävinnyt, mutta laitoin verhon lasien tilalle. Ikkunaverhoihin löytyi kangasta varastoistani. Enemmän kangasta olisi tarvittu, mutta eipä sitä ollut. Valmetin seinäkello oli kätketty puuarkkuun. En aluksi saanut sitä käyntiin ja luulin, että ehkä siksi se olikin piilossa. Mutta kun vedin sitä kahdella avaimella, alkoi se raksuttaa. Ennen tässä nurkassa riippui iso kuparinen valaisin, johon aina kolautti päänsä. Vaihdoin tänne valaisimen, joka aluksi oli pienemmässä kamarissa.

Kunnostutin nettikirpputorilta ostamani valaisimen. Se on ilmeisest 50-luvun tuotantoa. Sen valossa on hyvä lukea tässä lukunurkassa. Tupakkapöytä oli ennen isommassa kamarissa, liinavaatekaappi tuvassa. 

Vierastalo oli houkutellut kutsumattomiakin vieraita. Pikkujyrsijä oli tehnyt reiän lattianrajaan. Naulasin sen päälle tilapäisratkaisuna listan ja hankin kaksikin hiirehäiritsintä ja yhden pyydyksen. Nykysäännösten mukaisia pyydyksiä löytyi vain yhdenlaista. Mutta syötti on tehokas, yhden raadon olen jo löytänyt. Inhottavaa, mutta kuuluu maalaiselämään. Onneksi niitä ei enempää ole  löytynyt, mutta daaliat juurakon otus oli kalunnut ja se oli syönyt kaikki siemenpussit tyhjiksi.

Tuomisia Turun puolesta

Itsenäisyyspäivän vietto tapahtui taas perinteisesti, lapsuuden maisemissa ja Turussa, johon liittyy paljon muistoja. Havukranssit olivat taas matkan pääsyy. Illalla kiertelin kaupungilla ja tutkin monen osto-myyntiliikkeen ikkunoita. Monesti olen onnekseni ollut Turussa liikkeellä illalla tai pyhäpäivänä,  kun liikkeet ovat kiinni, mutta nyt olikin lähtöpäivä arkena ja kävin hakemassa Arabian vanhan mukin, jonka oli illalla huomannut antiikkiliikkeen ikkunassa.

 

Onhan minulla jo sinivalkoista Arabiaa, mutta kun muki puuttui. Tässä on piippuleima ja sitä on siis valmistettu 1932-1949. Hauska kuvitella, miten moni lapsi tästä on maitonsa juonut. Olen olettanut, että antiikkiliikkeiden hinnat ovat muualla halvempia kuin Helsingissä ja kun näin, mitä tästä mukista on joskua pyydetty, niin totta se on.

Kotimatkalla poikkeaminen Kasvihuoneilmiöön, niin kuin aina. Etsin hyllynkannakkeita ja löysinkin sopivat nopeasti. Olen suunnitellut kukkalautaa eteisen eteläpäätyyn kukkapöydän tilalle. Niin saan kukat ylemmäs ja paremmin valoon. Ja nikkarointipuuhaa talven pakkasten ajaksi.

Samasta paikasta löytyi hauskoja lautasliinoja. Olen valmistautunut, jos karhu sattuu tulemaan mökille. Toiset lautasliinat muistuttavat, että kohta Juhannukseen on vain puoli vuotta aikaa.

Siskoni on taas kutonut lapasia ja pyysin häneltä pari paria joululajaksi ystäville. Kotona avasin saamanin pussin ja lapasia olikin enemmän. Ainakin minun sormeni pysyvät parhaiten lämpiminä lapasissa.

Matkan pääasia eli havukranssi on nyt ikkunassa, ulkopuolella. Kaksipuolinen kranssi onnistui sen verran hyvin, ettei vikoja tarvitse korjata punaisella nauhalla niin  kuin joskus.

Joulukuu alkoi

 Omat jouluvalmisteluni alkavat kukista ja ne alkavat vasta ensimmäisestä adventista. Hyasintin tuoksu on tärkeää joulutunnelmalle. Mökissä, jossa on viileää, ne kestävät kauan. Kotona hyasintit yleensä kukkivat jo ennen joulua. Halusin kotimaisia hyasintteja ja torilta niitä löytyi. Kynttilänvalo luo omaa tunnelmaansa.

Mietin pitkään, mistä saisin sisälle vihreän kranssin, joka ei varise. Hyötykasveja, puolukkaa tai mustikkaa en halua käyttää, ne saavat kasvaa ja lisääntyä. Eukalyptys on kauniin vihreä, mutta miten se säilyy vihreänä? Lopulta muistin liekot, joita olin kerännyt muuhun tarkoitukseen.

Ensimmäinen adventti sujui perinteisesti. Tokaluokkalainen apulaiseni oli käymässä maalla ja yhdessä leivoimme piparkakkuja.

Hän sain myös avata ensimmäiset luukut SPR:n joulukalenterista. Punainen mökki siinäkin on, muttei ihan samanlainen kuin minulla.

 Talvi yrittää taas tulla. Katsotaan, miten tällä kerralla käy.  Näkymä mökille on muuttunut valoisammaksi ja talvisemmaksi, vaikka lunta on vain aavistuksen verran. Tämä näkymä on metsän suunnasta. Kiersin mökille metsän kautta, siellä on nyt helppo kulkea, kun maa on jäässä.

Piha on valmis talveen

Säätiedotus sitä lupasi ja niin sää muuttui paljon talvisemmaksi. Ensin hyytävää tuulta ja sitten yöpakkanen, joka ei aamulla hellittänytkään, vaan lämpömittari oli miinuksella koko päivän. Oli aika viimeistellä piha talvea varten. Kukkapenkit on nyt suojattu havuilla ja puut suojattu. Vesiastiat ovat kumollaan ja sisällä on tarkastettu, että pellit ovat kiinni. Piha kyllä näyttäisi paljon hauskemmalta, jos maassa olisi ohut kerros lunta. Kaatuneesta kuusesta löytyi oksia, joissa kävyt olivat vielä kiinni.

Viime talvesta viisastuneena laitoin lyhdyt alustoille, niin ne eivät huku ensimmäiseen lumipyryyn. Vanha kelkka saa palvella alustana kunnes kelkkakelit alkavat. Mökin eteen toiselle puolelle laitoin punaisen lyhdyn sammalalustalle.

Toiselle puolelle kanervia ja oksia aikoja sitten kuolleesta kuusesta, joka oli kaatunut melkein tielleni.

Ensimmäinen harjoitushavukranssikin jo syntyi vierastalon oveen.

Kirjahylly löytötavaroista

Työkaluvarastosta löytyi edellisiltä omistajilta jääneet Ikean hyllynkannakkeet avaamattomassa paketissa. Niistä ja toisaalta löytyneestä hyllylevystä syntyi kirjahylly. Levyä piti hiukan kaventaa ja siistiä, muuta ei sitten tarvittukaan. Olinkin pitkään pohtinut, mistä sopivan kirjahyllyn löytäisin, siinä se nyt on.

Sain nyt käden ulottuville Emännän tietokirjat, joita on aina hauska selata, vaikka ihan kaikki ohjeet eivät välttämättä nykyaikaan soveltuisivatkaan. Kasvikirjoja en uskalla hyllylle laittaa, niin painavia ne ovat.

Näistä lähdettiin.

                        Kuvassa on mummoni ja serkku, jonka hän kasvatti omien lastensa lisäksi.

                             Kynttilänjalka maksoi kokonaisen euron naapuripitäjän kyläpäivillä.

. Kirjahyllyn alapuolella on vanha ompelukone ja sen päällä ja alla puurasioita, joita olen kerännyt ja saanut.

Nyt tämäkin kamari on valmiina. Alla on kuva kamarista siinä kunnossa, missä se ostohetkellä oli.