Piha syyskuntoon

 Koristekaalin ruukkuineen olen saanut lahjaksi ja se näyttää säilyvän todella pitkään hyvän näköisenä. Kynttilälyhdyn voitin lähikunnan kyläjuhlien arpajaisista. Mieluummin olisin ottanut enemmän itse leivottuja sämpylöitä joita niitäkin voitin.

Taustalla padassa on vuorimännyn oksia. Pelastin niitä naapurin tuhoamasta puuksi kasvaneesta pensaasta ja nyt niitä on monessa paikassa.

 

Aittarakennuksen edessäkin on taas kanervia.

Mökin edessä ei vielä muuta olekaan kuin vuorimännyn oksia.

Haravoin lehtiä vain kulkuväyliltä ettei niitä kulkeutuisi sisälle. Polkuja risteilee pihalla. Muut lehdet saavat jäädä kastemadoille ruuaksi ja lannoitteeksi. Tai sitten haravoin ne keväällä.

Nyt on myös räystäskourut puhdistettu ja vesiastiat tyhjennetty. Omenapuun ympärillä on verkko kauriiden varalta.

Verkkoa tarvitsevat myös jouluruusun nuput. Taas niitä on ilmestynyt.

Pakkasta on tulossa ja keräsinkin viimeiset omenat sisälle. Isomman puun omenat ovat kypsyessään pehmenneet ja ne ovatkin ihan syömäkelpoisia. Olen tehnyt niistä hilloa ja käyttänyt leivonnassa. Kesä oli harvinaisen satoisa, tomaattejakin riitti lokakuun loppuun. Viimeiset niistä kypsytin sisällä. 

Itse kasvatettu

 Tänä vuonna en etsinyt kuivakukkia toreilta tai kukkakaupoista, kasvatin niitä itse.

Esikasvatin unikkoja ja olkikukkia. Unikkojen siemenet kylvin liian tiheään enkä pystynyt koulimaan niitä kunnolla, mutta olkikukkien kanssa onnistuin paremmin. Taimia tuli runsaasti ja minulla oli niitä useammassa paikassa.

Kuivattelin kukintoja tuvassa, valaisimissa riippumassa. Huomasin, että kukat on poimittava ennen niiden avautumista täysin. Ensi vuonna haluan näitä niin paljon, että niitä jää pihallekin kukkimaan.

Olkikukkia riitti myös vierastaloon. Joukossa on kirjopikarililjan siemenkotia ja muuta pihalta poimittua.

Jovelan Johannan vinkistä yritin kuivata myös suopayrtin kukintoja. Keräsin niitä liian myöhään, eikä niistä tullut kovin hienoja. Mukana kuivuneita ruusuja.

Yleensä olen kesällä ostanut pikkuruusuja. Laitoin edellisten vuosien ruusut kasvihuoneeseen. Siellä ne viihtyivät hyvin ja kasvoivat isoiksi. Ruusuja riitti koko kesän, uusia ei tarvinnut ostaa.

En myöskään ostanut pelargonioita, keväällä ottamani pistokkaat kasvoivat hyvin ja kukkiva loppukesällä kuistilla.

Laveasti tulkiten tämä juttu sopinee suuntanaomavaraisuus-bloggaajien marraskuun aiheeksi, joksi Satu (https://tsajut.fi) ja Heikki (https://korkeala.fi) ovat keksineet Mitä ostin ennen valmiina, mutta nykyään teen itse. Alla olevissa linkeistä löytyy juttuja aiheesta.

Vyöhyke 1

Jovela

Apilankukka

Sateenkaaria ja serpentiiniä

Vyöhyke 2

Sarin puutarhat

Vyöhyke 3

Tsajut

Mikä itä 

Evildressmaker

Vyöhyke 4

Puutarhahetki

Vyöhyke 7

Korpitalo

Viimeiset kukkijat

 Komeamaksaruohot ovat viimeiset kukkivat perennat.  Ne viihtyvät penkissä, jonka niille kasasin, multaa on tarpeeksi. Rikkaruohotkaan eivät mahdu niiden joukkoon.

Maksaruohot tuovat väriä maisemaan, joka nyt on jo ruskea ruohojen kuivuttua ja lehtien kuoltua. Hempeän punainen väri korostuu metsän vihreyttä vasten. 

Maksaruohoja on jo aika monta, mutta taas otin pari kukinto juurtumaan.

Yksi sormustinkukkakin innostui vielä kukkimaan. Sateet kaatoivat sen maahan ja otin kukinnon maljakkoon vierastaloon. Yritän elää sormustinkukkien kanssa, vaikka niitä ilmestyykin kaikkialle. Olen jo siirtänyt taimia paikoille, joissa ne mielestäni voisivat kasvaa ja jatkan siirtelyä keväällä.

Viimeiset orvokit siirsin kuistille.

Krassit saavat vielä kukkia kasvihuoneessa.

Viimeiset krysanteemit otin sisälle kukkimaan.

Kukkien aika on pian ohi, pakkasöitä on tulossa.