Toukokuun kukkijat

Kylmä kausi jatkuu. Yhtenä yönä lämpömittarin elohopeapylväs on tainnut pysyä plussan puolella. Mutta päivät pitenevät ja aurinko paistaa ja kevät etenee sittenkin. Muurahaisetkin ovat heränneet. Pari sitruunaperhosta lenteli ilmassa täydentämässä keltaista kokonaisuutta. Kimalainen kaivoi maata. Ilmeisesti kyseessä oli pesäpaikkaa etsivä kuningatar. Käki kukkui peräti 20 kertaa. Se riittää minulle ensi vuoteen. Suomalaisille kukunnat merkitsevä tulevia onnellisia vuosia, sveitsiläiselle vuoden aikana tulevaa rahaa. Käki oli joku varhainen kukkuja, outolintu, sillä enempää kukuntaa en kuullut.

Leskenlehdet loistavat ojan penkalla kuin pienet auringot.

 Näsiät aloittivat kukinnan.

Valkovuokot alkavat avata kukkiaan. Jännittävää nähdä, minne valkovuokkoviljelmäni ovat levittäytyneet. Ennen kuin kukat ovat avautuneet, ei pihamaalla uskalla liikkua polkujen ulkopuolella, sillä mistä vain voi ilmestyä valkovuokko.

  Yhtä hyvin eivät talvehtineet jouluruusut. Tai kyllä ne talvesta selvisivät, mutta kevään kovat pakkaset tuhosivat nuppuja ja kukkia. Joitakin kukintoja sentään jäi jäljelle.

Majava, maisema-arkkitehtini

Kun lumet ja jäät alkoivat sulaa, paljastui, että majava oli käyttänyt laiturini alustaa ruokailupaikkanaan. Tähteitä, paljaaksi kaluttuja oksia löytyi paljon. Ongin niitä pois laiturin alta.

Kun virta avautui, ajelehti sen mukana kaikenlaista roskaa, joka ankkuroitui laituriini. Nostin vedestä   majavan kaluamia pölkkyjä laiturille. Pitää keksiä niille jotain käyttöä.

Majava oli jo aiemmin nostanut mutaa keoiksi vastarannalla. Samoin puoleisellani rannalla. Mutta nyt se innostui muokkaamaan rantaviivaani laiturin molemmilla puolilla. Siirsin mutakasoja pois. Ja seuraavalla kerralla paikalla oli uusi kasa. Ryhdyin tutkimaan majavan sielunelämää ja kasat eivät onneksi merkitse sitä, että se alkasi tehdä pesää, vaan ne ovat majavan tapa merkitä reviirinsä.  Ja vielä hurjempaa tietoa löytyi Wikipediasta. Majava merkitsee mudasta ja kasveista tekemänsä keot haju- ja anaalirauhasten eritteillä, hausteilla. Erite on voimakkaan hajuista, sitä on käytetty lääkkeenä, hajuvesissä ja jopa elintarvikkeiden lisäaineena. Huh.

Rentukat ja muut kukat on tältä keväältä tuhottu rannastani. Mietin, pitäisikö ryhtyä vastahyökkäykseen ja ryhtyä levittämään hajuvettä rannalle. Mutta parasta on antaa kasojen olla. Kun tulva laskee ja ranta kuivuu ja kasvit valloittavat sen, jäävät kasat piiloon.

Kasvihuoneen kevätkunnostus

Kasvihuoneen laseja pestessä mieleen tulee ajatus, että kasvihuone voisi olla vieläkin pienempi. Muuten kyllä ajattelen, että pikkuinen kasvihuoneeni voisi olla huomattavasti suurempikin. Seinien ja lasien pesun jälkeen tein kasvihuoneen takaseinälle sinivalkoisen installaation. Näin Suomi 100-hengessä. Henki kyllä muuttuu, kun pääosin punaiset pelargoniani siirtyvät kasvihuoneeseen.

Viime kesäni ripustin koristelautasia eteisen seinille. Kun niitä siinä katselin, alkoi tuntua, että niitä on seinillä liikaa. Lautaset siirtyivät nyt vuorostaan kasvihuoneen seinälle. Poistin kattokruunusta riippuneet lasiset koristeet. Niihin osui pääni useasti ja osa putosi ja särkyi.

Iso ruukku saa nyt pysyä kasvihuoneessa. Sen siirtäminen on raskasta ja mullan vaihdon jälkeen siihen voi istuttaa jotain uutta. Lattialle pitää vielä raivata tilaa, sillä ostin kasvatussäkin ja se on suurempi kuin kuvittelin. 

Sen verran oli poissaolon aikana tullut lunta, että sitä oli valunut katolta niin paljon, että vieläkin lunta oli jäljellä, vaikka muualta se oli sulanut. Pudonnut lumi on samalla huuhtonut katon.