Keskitalven kukkijat

Kerään yleensä loppusyksystä ennen runsaan lumen tuloa mustikanvarpuja maljakkoon. Omalta tontiltani en niitä poimi, vaan metsästä, josta minun on lupa ottaa aineksia. Tontillani mustikat ovat suojeltuja. Jouluksi varpuihin yleensä tulee kukkia. Niin myös tänä talvena.

                                      

 Laitoin mustikoita vanhaan Arabian kermanekkaan. Kermakko on peräisin mummolasta, äitini äidiltä.

Tämän kermakon nimi on Asteri ja sitä on valmistettu vuosina 1949 - 1964.

Ihmeellistä on myös, että orkideat, jotka kesän lopuksi omalla mökilläni kasvattivat nuput, jaksoivat vuoden pimeimpään aikaan kehittää niistä kukat. Ilman mitään lannoitusta. Vettä ne saivat muutaman viikon välein.

Väännetty rautalangasta

Etenkin töissä olen joutunut usein "vääntämään rautalangasta" asioita saadakseni viestini perille. Ehkä jotain asioita olen saanut selvennettyä,  mutta mitään näin kaunista rautalanganväännöstäni ei ole syntynyt.

Kiinnostuin rautalankahedelmäkoreista kun Antiikki ja design-lehdessä oli juttu mieshenkilöstä, joka on kerännyt niitä pitkään. Kun tämä henkilö sitten netissä möi muutaman kaksoiskappaleen koreistaan ja mielestäni vielä kohtuuhintaan, olin tietysti ostamassa. Olin juuri saanut joulun alla ja sen jälkeen myytyä jotain tavaroita kirpputorilla. Eli oli annettava itselle lupa hankkia jotain tilalle. Samoihin aikoihin kävelyllä kotinurkilla näin yhden vintage-liikkeen ikkunassa rautalangasta tehdyn pannunalusen, jossa oli punainen, harvinaisempi punos. Hain sen pois ja myös toisen pannunalusen.

Hedelmäkorit ja muut rautalankatyöt ovat 50-luvun tuotoksia ja ainakin useimmat niistä ovat suomalaisten tekemiä. Joidenkin tekijä tunnetaan, mutta ilmeisesti niitä on tehty useissa pienissä pajoissa.

Nämä rautalankatyöt ovat yllättävän moderneja ja raikkaita ja sopivat nykyaikaseenkin sistukseen. Saattavat joskus siirtyä kotiini.

Kori toiveikkaana odottaa omenoita mökin omista puista, mutta varmuuden vuoksi taidan laittaa sipuleita ja koristekurpitsoja kasvamaan, jotta saisin koriin jotain täytettä.

Punainen pannunalunen sopii kaveriksi puolalaiselle kahvipannulleni. Mökin viileydessä hyasintti on kestänyt ja kukkinut pitkään.

Talvisia näkymiä mökiltä

Kun on viettänyt lauhan, lumettoman, tuulisen ja välillä vesisateisen joulun, kaipaa talvisia tunnelmia. Mökillä niitä oli joulun edellä. Lumi oli vallannut maiseman. Kasvihuone oli saarroksissa ja sen lasit kuurankukkien peitossa. En edes yrittänyt avata sen ovea. Kanervat jäivät ulkopuolelle, siirrän ne sisään, kun tulee suojasää.

Kukkia ei kasvihuonneessa sisällä ole, mutta seinät ja ovi ovat täynnä hienoja jääkoristeita.

Jatkaessani matkaa rannalle jäin ihmettelemään ison otuksen jälkiä. Ne johtivat rantaan ja siellä aidan vierestä virtaan.  Hirvi ei kyseessä ole ollut, koska ylhäällä jäljet kulkivat kuusen alta naapurin suuntaan. Siitä hirvi tai karhu eivät olisi mahtuneet. Majavan jälkiä ne eivät ole, olisikohan kyseessä ilves?

Majava ei minun rannallani ole touhunnut. Lähellä laituriani oli virrassa aukko, joka saattaa ole paikka, josta eläin kulkee veteen. Naapurin puolella rannan asukas oli iskenyt hampaansa entistä isompiin puihin