sunnuntai 2. maaliskuuta 2025

Kevättä kohti

Kovimpien pakkasten aikana siivosin ja järjestelin kaappeja ja laatikoita mökillä. Luulin, ettei vanhoja siemeniä enää olisi, mutta niitä löytyi yllättävän paljon. On itse kerättyjä kehäkukan, krassin ja unikon siemeniä sekä ostettuja siemenpusseja.

Teinkin vielä hiukan talvikylvöjä. Porkkanoiden viljely ei ole onnistunut. Ehkä aloittamalla näin aikaisin saisin isompia porkkanoita.

Kevääseeni kuuluu kasvatuspaikkojen kunnostus. Vielä on liian aikaista korjata itse tekemääni kasvatuslaatikkoa, jota joudun korjailemaan joka vuosi. Mutta aloitin kukkalaatikon kunnostamisen. Sen viimeisin paikka kasvihuoneen edessä ei ollut hyvä, laatikon maali rapistui. Rapsutin vanhaa maalia pois, käärin mattoja pois tuvan lattialta, suojapaperia tilalle ja maalasin kukkalaatikon uudelleen. Se saa uuden paikan vierastalon edustalla katoksen alla. Siinä se on suojassa ja auringossa. Nyt siinä on pieni kuusi, mutta kesällä kukkien sijaan siihen voisi laittaa  tomaatin. Yksi tärkeä asia, mikä pitää keväällä muistaa, onkin taimien hakeminen luottotaimistolta heti, kun se aukeaa. Viime vuonna kaikki runkotomaatit oli jo myyty, kun kävin siellä enkä muualta saanut hyviä taimia.


Olen harmitellut, kun kaupasta ostetut perunat, olivat ne mitä lajia ja hintaluokkaa tahansa, ovat aika kehnoja. Siis lisää omaa tuotantoa. Se vaatii keväällä kaivuutyötä, joka on hyvää kuntoliikuntaa. Aurinkoisina päivinä aloitin kuntoilun "metsätöillä". Siistin vierastalon takana olevan kuusikon. Poistin kuolleet alaoksat ja nyt metsikkö näyttää olevan osa ympärillä olevia metsiä ja siihen pääsee enemmän valoa. Jospa aluskasvillisuus alkaisi elpyä ja muuttua vihreäksi. Huussin takana oleva tammi tuli paremmin esiin. Sen latva on joskus katkennut ja siitä on siksi tullut erikoisen näköinen.  

Harvensi huussin viereisiä kuusikoita. Lehtipuiden harventaminen jää kesään, sillä olen oppinut, että jos tekisin sen nyt, juuriin varastoitunut energia purkautuisi uusiin vesoihin, ei lehtiin. Niitä harvennan, kun lehdet ovat isoja. Siivoamista riittää. Kuivista oksista teen haketta katteeksi.

 Yhden lepän kaadoin ja sain siitä oksia tulppaanimaljakkoon.


Harventamista riittää vielä. Se vaatii miettimistä, sillä haluan kuusia jäävän rajaamaan pihaa metsästä ja sen verran kuusia pitää olla, etteivät hirvet pääse pihaan. Vesi- ja lumisateet keskeyttivätkin ulkotyötä toistaiseksi. Kevättä kohti mennään nyt vauhdilla, päivät pitenevät niin, ettei hämärtymisestä enää osaa päätellä kellonaikaa. Vielä kuuden jälkeen on valoisaa. Ja eläintarhojen karhut ovat heräänneet.

Vuoden 1935 Nuorten Pellervo antaa ohjeita kevättöihin.

Linkeistä alla voit lukea, miten omavaraisbloggaajat valmistautuvat kevääseen. #suuntanaomavaraisuus- yhteisön ovat perustaneet Satu (tsajut.fi) ja Heikki (korkeala.fi).

Kasvuvyöhyke 1

Krutbacken 

Jovela 

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta 

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 

Sarin puutarhat 

Evil Dressmaker 

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo 

4 kommenttia:

  1. Tyylikäs kukkalaatikko! Minä ymmärrän täysin metsätöiden ihanuuden. Siinä näkee heti työnsä jäljen. Puut tuoksuvat, kun niitä karsii ja sahailee. Tuntuu hyvältä antaa kasvutilaa niille puille, joista pitää erityisesti. Vaikka meilläkin riittää metsän siistimistä vielä vaikka kuinka paljon, niin herkumpia alueita putsaan säästellen.

    VastaaPoista
  2. Hauska tuo Nuorten Pellervon ohjeistus! Löysitkö sen sattumalta netistä, vai onko sinulla itselläsi tuollaisia lehtiä? Vuosi on sattumalta juuri se, josta kirjoitan romaania... eli viime ajat ovat kuluneet etsien monenlaista tietoa juuri vuodesta 1935.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostin joskus nipun lehtiä kirpputorilta. Jos sinulla on jokin erityinen asia, josta tarvitset tietoa, voisin katsoa, löytyykö sitä lehdistä.

      Poista
  3. Kiitos, Anna. On monenlaista hyötyliikuntaa, mutta metsän hoitaminen on parasta.

    VastaaPoista