On maariankämmekän kukinnan aika. Joitakin pieniä kukkia näkyi jo mökkitien varrella ja lähdin katsomaan, löytyisikö niitä myös metsästä. Korkeat, napaan ulottuvat sananjalat ovat metsässä peittäneet polkuni. Oli vaikeaa hahmottaa, missä vanha reittini kulkee. Sitten sananjalkojen kasvustossa oli aukko ja siinä kukkiva valkolehdokki. On kuin aarteen olisi löytänyt. Metsän aarre tämä kokonaan suojeltu kämmekkäkasvi taitaa ollakin.
Oma tupani ja tonttini on nyt korkealla mäellä metsän keskellä. Hämeessä se on edelleen, ei enää kivikkoisella tontilla humuksen tummaksi värjäämän joen varrella, jossa oma leikkimökkini ja puuhamaani ennen sijaitsi. Vanha mökki, rantasauna ja 3000 neliötä maata vaihtuivat suureen metsään ja pientilan pihapiiriin. Tarkkailen edelleen luontoa, yritän saada kasveja kasvamaan ja kunnostelen paikkoja.
perjantai 30. kesäkuuta 2023
Kukkia metsässä
perjantai 23. kesäkuuta 2023
Omalta pihalta
Tämän vuoden juhannuskukat, seitsemän luonnonkukkaa, poimin omalta pihalta.
Pakko kuitenkin tunnustaa, että kukat ovat kauniimpia luonnossa. Ja siellä ne ovat myös hyödyllisiä.
Juhannusruusut ovat taas ajoittaneet kukintansa oikein. Kaivoin naapurin pihalta kaksi juhannusruusun tainta ja istutin ne mökin eteen. Toinen on viihtynyt hyvin ja se kukki jo tänä kesänä. Toisen puolen ruusu voi huonommin. Pitää lisätä taimia, haluan kunnon puskat portaiden viereen.
perjantai 16. kesäkuuta 2023
Poikkeuksellisen lämmintä
Olin poissa mökiltä muutaman päivän, ensimmäiset hellepäivät. Ja kävi niin kuin olin arvannut, kuolanpioni avasi nuppunsa sinä aikana. Onneksi ehdin nähdä kukat. Niiden seuraksi olivat akilleatkin aloittaneet kukinnan. Kukissa pörräsi pölyttäjiä. Voisivat käydä myös puolukoissa, jotka nekin kukkivat parhaillaan.
Ennen matkaa kastelin kasvihuoneen ja kasvilavojen kasvit, kukkapenkit ja pihan perusteellisesti. Otin vesiletkun jatkon käyttöön, jottei kaikkea vettä tarvinnut kantaa. Kasvit olivatkin selvinneet hyvin helteestä. Kasvu ja kehitys, jota lyhyessä, poikkeuksellisen lämpimässä ajassa oli tapahtunut, hämmästytti. Jopa ensimmäinen tomaatti on jo kypsymässä kasvihuoneessa.
Yrttilaatikkoni sai häädön naapurin puuvajan päädystä, koska se oli kuulemma ruma. Siirsin sen mökilleni, korjasin laatikon ja istutin kasvit uuteen multaan. En sanoisi sitä enää rumaksi kun ruohosipulikin on puhjennut kukkaan.
Sillä on paikka kasvihuoneen takana, jonne tein laatikon ja laitoin sen päälle kehikon. Paikka on aurinkoinen, mutta kallion päällä on vain vähän multaa. Yrttilaatikon lisäksi siellä on nyt astioissa kasvavaa perunaa. Keväällä kehikon päällä oli muovi. Varsinkin toinen perunoista on kasvattanut komean varren, kohta on aika tutkia, löytyykö juuristosta jotain. Ruukuissa on minttua ja persiljaa.
lauantai 10. kesäkuuta 2023
Suon kukkia
Kun metsässä kulkiessani lähestyin suota, tuoksusta jo tiesin, että on suopursujen kukinta-aika.
Kiersin pienen suon ja sen toiselta puolelta löysin lisää kukkijoita. Raate (Menyanthes trifoliata).
Suon laidalla metsän puolella maassa oli pieniä valkoisia palloja. Löytyi kukkivakin yksilö. Tähtitalvikkihan se on. Toiselta nimeltään yksikukkainen talvikki.
maanantai 5. kesäkuuta 2023
Luonto hoitaa
Luonto on tehnyt hienon istutuksen pihalta kaadetun koivun kannon ympärille. Kalliokieloja ja saniainen.