maanantai 4. lokakuuta 2021

Grillikatoksen vuoro

 Mökin taakse rakennetusta grillikatoksesta en ollut lainkaan kiinnostunut. En ole edellisten omistajien lailla innostunut grillaamisesta ja lisäksi paikka oli päässyt pahasti rapistumaan. Käytin katosta vain aitasta löytyneiden tekstiilien tuulettamiseen. Noin 10 metrin mittainen uuden tuntuinen matto myös jäi sinne istuimen pehmikkeeksi.


Viime syksynä tutkin paikkaa ja maakerroksen alta löytyi grillin ympäriltä punatiiliä ja huomasin myös, että alue oli ympäröity kivireunuksella ja niin grillikatos pääsi pannasta. Se ei enää ole kohde, jota viimeisimmäksi kunnostan, viimeisin taitaa nyt olla ruosteinen lipputanko. Pöydän lahot kohdat paikattiin jo syksyllä ja siirsin sitä enemmän katon alle. Kesän alussa vedin pöydän pintaan tumman vahan. Juuri sopivasti siitepölykauden alkuun. Pöytä oli alkukesällä harmaa. Nyt laitoin sille koristeita, saa nähdä miten pitkään ne säilyvät.


Lattia oli tehty puukiekoista, joista osa oli jo lahonnut ja loput lahoamassa. Paikka tuoksui tunkkaiselta. Kaivoin puukiekot pois ja tein tilalle tiililattian. Kun kyläyhdistys taas järjesti metallikeräyksen, muistin puuvajan takana olevat kattopellit. Niiden päällä oli tiilikasa, jonka hyödynsin. Lisää tiiliä sain myös naapurilta.


Katon päällä oli paksu kerros maatuvaa ainesta. Odottelin sopivaa kuivaa päivää ja puhdistin katon. Katon päällys oli jo hyvässä kasvussa, mutta eipä peltikatolle varmaankaan voi ruoho- tai metsäkattoa tehdä. Samalla leikkasin grillikatokseen kiinni kasvaneesta pajusta oksia.


Katon etureunan lista oli osittain lahonnut. Löysin varastosta samanlaista vihreäksi maalattua kakkoskakkosta, josta sahasin sopivan palan. Vanha lista oli kiinni nauloilla. Ajattelin, että naulathan on helppo vetää pois. Mutta kyseessä olevat pitkät isot naulat eivät millään lähteneet irti, hakkasin ne kiinni katon rakenteisiin. Orava seurasi puuhiani hypellen puusta toiseen. Hullua se olikin kun kevyillä tikkailla touhusin katon rajassa.

Grillin päälle laitoin suojaksi tuvassa olleen vanhan tiskipöydän päällisen. Muuta ei pöydästä voitukaan säästää. Hieno juttu on, että katoksessa on sähkövalo ja pistorasia. Sitä olen jatkojohdolla käyttänyt moneen tarkoitukseen.


Grillijuhlia en järjestä. Yleensä kun seurueessa grillataan, saan maissintähkiä ja salaattia kun en syö lihaa. Mutta katoksessa voi vaikka filosofoida ilta-auringon paisteessa. Jotain japanilaisen tuntuista katoksessa on. Teemaa voisi jatkaa, mutta onko se sopusoinnussa satavuotiaan pientilan hengen kanssa? Läheisessä rinteessä kasvaa omenapuu, akileijoja ja mehitähtiä, jotka nyt saavat enemmän valoa nekin kun karsin pajua.


Omavaraisbloggaajien kuvauksia rakennusprojekteista tai haaveita rakennuksista voi lukea alla olevista linkeistä. Ne ovat kirjoittajien lokakuun aiheita  #Suuntanaomavaraisuus-sarjassa, jota ideoivat Satu (https://tsajut.fi) ja Heikki (https://korkeala.fi).

8 kommenttia:

  1. Minusta japanilaisen puutarhan teemat sopivat Suomen maisemiin oikein hyvin :) Grillikatos on kyllä tosi hieno, helppo kuvitella että siellä on hyvä istuskella mietiskelemässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talven aikana voi miettiä ratkaisuja ja etsiä ideoita. Kiviä ja ruohoja mökiltä jo löytyykin.

      Poista
  2. Minusta olet hyödyntänyt hienosti jo olemassaolevaa ja antanut sille uutta ilmettä.
    Kelpaa tuolla istahtaa, grillasi tai ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tavoitteeni on hyödyntää kaikki, mikä hyödynnettävissä on. Koronasta on seurannut hyvääkin, kovin vähän on tullut ostettua mitään uutta.

      Poista
  3. Miten viehättävä grillikatos, niin maisemaan sopiva!

    VastaaPoista
  4. Kaunis katos ❤️

    Meillä grillataan kevätkaalia öljyttyinä lohkoina ja osterivinokkaita soijalla maustettuna, kannattaa kokeilla 😊

    Satu - Tsajut

    VastaaPoista
  5. Aina kannattaa tuumailla ensin eikä heti purkaa ja rakentaa uutta! Hyvä :)

    Mirja - Korpitalo

    VastaaPoista
  6. Hienosti korjasit vanhaa hyödyntäen!

    VastaaPoista