Myös tienvarren vanha lato sai siitä osansa. Sitkeästi se pysyy pystyssä, vaikka seinä on jo pahasti lahonnut.
Kuistin ikkunoita koristivat jääkukat.
Kovat pakkaset merkitsivät sitä, että oli lämmitettävä. Myös sen varalle, että sähköt katkeaisivat.
Olen saanut puuhellan kesytettyä ja se lämmittää tehokkaasti. Pitää vaan muistaa kääntöpellin suunnanmuutokset niin että lämpö kiertää hellan sisällä. Vierastalossa lämpö ei tuntunut pysyvän. Lisäsin tehoa sähköpatteriin sillä seurauksella, että sulake oli palanut. Sen seurauksena sähköt olivat poissa monesta paikasta. Ensin oli luotava polku sulakekaapille, sitten haettava ruuvimeisseli, jotta sen oven sai auki. Ja sitten oli kokeiltava, mikä sulakkeista oli palanut.
Sulake paloi aina vaan uudelleen. Kamareissa ja eteisessäkin liikuin pimeällä taskulampun kanssa kun valot eivät toimineet. Oli kutsuttava sähkömies paikalle. Sitä ennen oli pyydettävä auraaja linkoamaan tie mökille. Oli onnea, sain sähkömiehen paikalle heti kun tie oli kunnossa eikä pakkasta ollut paljoa. Muutamassa minuutissa hän löysi ja korjasi oikosulun ja olipa mukavaa, kun valot taas syttyivät katkaisijasta painamalla.
Välillä ilma lämpeni ja maisema muuttui huurteiseksi. Valkoisuus häikäisee ja valo silloin kun aurinko ilmestyy.
Talvella on hauskaa tutkia eläinten jälkiä. Illalla tieltä löytyi ison kissan jälkiä. Näytin kuvaa niisrä vastakkaisen mäen naapurille. Hän vahvisti asian, ilves siinä on liikkunut. Hän näytti kuvat heidän pihallaan liikkuneen ilveksen jäljistä ja myös kuvan lähiseudulta ammutusta eläimestä. Voi ei! Haluaisin nähdä ilveksen, mutta elävänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti