Köydestä punottujen mattojen tekeminen laivoilla on merimiesten vanha perinne. Maton tekemiseen ei tarvita välineitä, vain köyttä ja solmuja. Mökin oven sisäpuolella minullakin on ollut pieni merimiehenmatto. Nyt ilmojen viilennyttyä, kun saappaat on hyvä ottaa jalasta sisällä tuvassa lämpimässä, tuntui matto liian pieneltä, kuraa tuli lattialle Näin yhdessä lehdessä ohjeen maton tekemiseen ja ajattelin tehdä toisen maton entisen pariksi. En kuitenkaan löytänyt tarpeeksi paksua köyttä. Sellaista ei ollut Domus Classicassakaan silloin kun hain sieltä liesimustaa. Ostin kuitenkin 10 metrin vyyhdin juuttinarua. Siitä voisi solmuja pyörittelemällä tehdä vaikka pannunalusia joululahjoiksi. Ihailin samalla hienoja köysistä tehtyjä tuotteita, jotka joku vanha mies on tehnyt liikkeeseen. Merimies varmaankin, ajattelin. Ensimmäinen solmu.
Tässä vaiheessa kudelma on vielä löysä.
Narua jäi ja ryhdyin tekemään toista pannunalusta osmonsolmuna. Se olikin hankalampaa, vaati pähkäilyä ja apuvälineitä. Styroksin palan päälle piti piirtää ympyrät ja pistää tikkuja pystyyn ohjaamaan narua. Osmonsolmu on hyvin vanha kuvio, sitä käyttävät mm. partiolaiset. Omalle mökilleni pannunaluset jäävät.
Mökkipaikkakunnan rautakaupasta löytyi myöhemmin paksua sisalköyttä. Maton tekeminen oli aika helppoa, vain 20 metrin köysivyyhdin käsittely pienissä tiloissa oli hankalaa. Ja tein maton aluksi liian löysäksi. Kiristely vei aikaa ja kynnet. En ole kovin tyytyväinen lopputulokseen. Matto on nyt vierastalon parvekkeen oven edessä.
Tarpeiden lopuista syntyi vielä pirunnyrkki ovistoppariksi.
Loppujen lopuksi ostin oven edustalle uuden maton, Domus Classicassa ihailemani nelikulmaisen. Entisen siirsin oven ulkopuolelle siellä oven vieressä säilytettävien jalkineiden alustaksi.
Marraskuussa omavaraisuusbloggaajat kirjoittavat tee se itse eli DIY-jutuista ja siitä, mitä tänä vuonna on opittu. Linkit juttuihin alla. Ryhmää organisoivat Satu (https://tsajut.fi) ja Heikki (https://korkeala.fi). Lisätietoja sarjasta löytyy https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-sarja.
Itse olen oppinut ainakin sen, etten enää yritä kasvattaa tomaatteja siemenistä, vaan ostan taimet valmiina. Jospa sitten saisin parempia satoja.
Hitsi miten hieno matto!! Mä olisin tollasesta hyvin ylpeä :)
VastaaPoistaKiitos. Ohje oli hyvä. Saattaa olla, että annan maton ystävälle, jos hän muuttaa uutéen asuntoon.
PoistaOnpa upeita narutoitä! Voisit joskus laittaa muutaman kuvallisen ohjeenkin blogiisi, jos joudat!
VastaaPoistaKiitos. Katsotaan, jos innostun taas pyörittelemään narua, voin kuvata vaiheet.
PoistaUpeat narutyöt! Osaan kuvitella, miten minulla menisi hermot! ='D
VastaaPoistaKiitos. Kun pujottelu onnistuu, se on ihan kivaa. Virheiden korjausta inhoan.
PoistaNarutyöt ovat upeita. Todella kaunis matto. Pitkän köyden työstäminen on varmasti aika homma.
VastaaPoistaKiitos. Sisalköydestä lähti vielä roskaakin. Jos vielä teen narutöitä, etsin muuta materiaalia.
Poista