Pääsiäisen värit

 Pääsiäinen osuu vuodenaikaan, jolloin yleensä on aika harmaata. Lumi alkaa sulaa ja se on likaista ja roskaista. Tiet ovat kuraisia sulamisen tai sateen vuoksi. Alkaa kumisaapaskausi. Mökilleni väriä tuovat krookukset, jotka puhkesivat kukkaan juuri sopivasti juhlapyhiksi. Toivottavasti kukaan ei vaan syö niitä, niin herkullisia ne ovat. Isoista sipuleista tuli komeita kukkia.

Kirkollisissa toimituksissa violetti on paastonajan väri. Pääsiäisenä se vaihtuu valkoiseksi, joka on ilon ja juhlan väri.

Keltainen väri kuuluu itsestään selvästi pääsiäiseen. Samoin kuin värikkäät munat, jotka ovat uuden elämän symboleita.

Vihreääkin löytyy. Jotain keväällä täytyy kasvattaa. Muistin nopeasti kasvavan rairuohon. Tämän vuoden ensimmäinen ruohonleikkuukin on jo tehty. Vihreä on toivon ja kasvun väri.

Kevätvalmisteluja

 Talven aikana olen puuhaillut puuvajassa. Sinne oli kerätty monta pinoa pyöreitä oksanpätkiä, laudanpaloja ja isoja pölkkyjä. Kahdessa pinossa puut olivat pitkiä, ilmeisesti ne oli tarkoitettu leivinuunissa poltettaviksi. Olen pilkkonut ja sahannut. Naulaisia laudanpätkiä ja lahonneita puita poltin polttotynnyrissäni. Isoille pölkylle pitää vielä keksiä käyttöä, kirveellä en niitä saa pilkottua. Sain esiin puuvajaan sijoitetun todella vanhan kaapin ja päätin tehdä siitä ruukkujen ja puutarhavälineiden säilytyspaikan. Puuvaja on kasvihuoneen takana, kaukaa ei siellä tarvittavia välineitä tarvitsisi hakea.

Sijoitin kaapin taakse seinälle työkaluvarastosta löytyneet herttaiset työkalut. Seinälle pääsivät myös vanhat harat - tai kuokkiako nämä ovat. Puuvaja on ollut paikka, jonne tavaraa on hukkunut tai hukutettu. Kaapin lisäksi löytyi varreton kirveenterä, varreton ja vääntynyt talikko, kumiteräsaappaan nahkavarsi, puukontuppi ja umpiruostunut taskulamppu.

Raahasin puuvajaan varastosta löytyneen pulpetin. Löytyi myös peltilevy, jonka voi sijoittaa pulpetin suojaksi. Näin sitä voi käyttää istutuspöytänä.

Ensimmäiset orvokin ovat tulleet markkinoille. Takin taskussa oli kympin seteli ja sillä sai torilta monta orvokkia.

Pajunkissojen etsintää

 Tienvarressa on jo näkynyt pajunkissoja ja päätin lähteä etsimään niitä. Parin suojaisen päivän jälkeen oli taas pakkasta ja ajattelin, että nyt varmaan hanki kantaa. 

Ei kantanut hanki, noin joka kolmas askel upposi lumeen ja talvisaapas haukkasi lunta. Oli haettava sukset avuksi. Nämä sukset ovat todella hyvät valmiilla ladulla tai auratulla tiellä. Muistin onneksi ottaa vanhat sauvat mukaan. Niissä on sommat, jotka eivät uppoa hankeen. Hiihto oli todellista vapaahiihtoa, kumpuilevalla metsämaastolla ne liukuivat vapaasti eteen- ja taaksepäin. Kaaduin tietenkin. Sauvojen avulla sain kammettua itseni pystyyn.

Etsinnästä tuli pitkä retki. Pajunkissoja on aina vaan vähemmän lähitienoilla. Niitä verottavat metsänhoito ja rusakot. Vierastalon takana hangesta törrötti tappeja. Vain tuomen taimi oli jätetty rauhaan. Jänisten onkin sanottu karttavan sen hajua.

Muutaman oksan sain kerättyä.

Yritin tehdä niistä kranssia, mutta maljakkoon kissat lopulta päätyivät perunanarsissien seuraksi.