keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Lumen alta paljastuneet

Lumen alta paljastuneet Lumet ovat huvenneet mökilläkin. Ja menneinä lämpiminä päivinä kasvu on päässyt hyvään vauhtiin.   Raparperit nousevat värikkäinä maasta.


Havujen alta kurkistavat punaiset kuolan pionin alut.


Sormustinkukat näyttävät selvinneen talvesta. Ja nyt niitä on paljon aloittamassa kasvua.


Narsissitkin nousevat jo terhakkaasti maasta.


Jouluruusujen kukinta etenee. Näin oli ennen kuin öiset pakkaset kovenivat. Kylmyys ennen pääsiäistä ja pyhien aikana tuhosi nuppuja ja kukkia. Olin uskonut, että kevät oli jo tullut, mutta sen eteneminen pysähtyi täysin. Hain kompostista havuja uudelleen jouluruusujen peitteeksi.



Toivottavasti kasvini selviävät tästä hyytävästä huhtikuusta.

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Pääsiäisen koristeet ja kukat

Pääsiäisen kukat ja koristeet Nykyään kaupoista löytää keväthyasintteja. Niistä tein nopean pääsiäisasetelman. Aineksia löytyy pihalta runsaasti. Pihan vanhoista koivuista on pudonnut jatkuvasti isompaa ja pienempää oksaa. Iso kasa oksia odottaa oksasilppurin  hampaisiin joutumista. Laitan mursketta katteeksi puiden ja pensaiden alle, mutta vielä sitä ei sovi tehdä, sillä kate estäisi maan sulamisen. Yöpakkaset jatkuvat, lämpömittari laskee öisin lähes kymmeneen asteeseen.



Ovikoriste syntyi myös nopeasti.



Omien narsissieni, jotka olin kasvattanut ruukuissa, lisäksi ostin myös perinteisiä pikkunarsisseja. Ne kuuluvat pääsiäiseen ja kevääseen. Ulos niitä ei kuitenkaan vielä uskalla jättää yöksi vaikka niiden pitäisi kestää pakkasta.


Tetenarsissi (Tete A Tete)

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Lumikellojen laskenta alkoi

Lumikellojen laskenta alkoi Tämä aika vuodesta, kun kevät pääsee niskan päälle talvesta, kun yöpakkaset helpottavat ja vesisateen nopeuttamana lumet häviävät ja maa paljastuu muutamassa päivässä, on aina yhtä ihmeellinen. Yhtä ihmeellisiä ovat nämä kaunottaret, jotka nousevat maasta vaikka lumen läpikin.


Lumikello (Galanthus nivalis)




Yhdelle piha-alueelle olen kaivanut maahan kymmeniä ja kymmeniä lumikellon sipuleita. Osa niistä on lähtenyt kasvamaan, suurempi osa hävinnyt. Syynä voi olla väärä istutusaika, huono maa, lannoituksen puute tai vaikea talvi. Mutta jollain paikoin ne ovat itsekseen lähteneet lisääntymään.



Kun en syksyllä enää muista, mihin kohtiin lumikelloja pitäisi täydentää, on täydentäminen muutamana vuotena jäänyt tekemättä. Joka kevät on jännittävää tutkia, montako lumikelloa ja missä niitä tulee esiin. Haaveeni on tietysti, että niistä muodostuisi yhtenäisiä mättäitä. Mutta olen kyllä iloinen jokaisesta esiin tulevasta lumikelloyksilöstä.

Seuraavat kukkijat ovat jouluruusut, jotka jo kurkistavat lumen ja havujen alta. Muutama lämmin päivä vielä niin ne ovat täydessä kukassa.


Jouluruusu (Helleborus)