maanantai 4. syyskuuta 2023

Suunnitelmia

 Kesällä myrskyt, ukkoset ja sateet kiersivät mökkipaikkakunnan. Kuivuuden lisäksi tuholaiset ovat vaivanneet etenkin omenapuita. Muutama ehjän näköinen omena sentään tuli. 

Jos kesät jatkuvat näin kuumina ja kuivina en jaksa kastella kaikkea tarvittavaa kun ikää kertyy. Ja tuntuu se älyttömällä, että pumppaan vettä koristekasveille kymmenien metrien syvyydestä. Olen kastellut jopa omenapuita. 

Omavaraisbloggaajat kirjoittavat syyskuun aluksi elämänmuutoksista omavaraistaloudessa, esimerkiksi ikääntymisestä. #suuntanaomavaraisuus-postauksia luotsaavat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi). Kirjoittajat julkaisevat joka kuun ensimmäisenä maanantaina jutun. Aiheena joko sovittu teema tai oma edistyminen tai molemmat.

Minä yritän nyt saada ne kasvit tuottamaan satoa, joille ei paljon tarvitse tehdä. Leikkasin omenapuita niin paljon kuin sieluni sieti, se ei kyllä ole paljon. Poistin villiomenapuista ja kirsikoista ylimääräiset rungot. Laitoin uuden omenapuun ympärille laajemman suojaverkon, jotta oksat pääsevät vaakatasoon. Niin niiden pitäisi kukkia paremmin.

Siistin viinimarjapensaita. Siirsin niiden joukosta kasvaneita saniaisia muualle. Osalle pensaita olen laittanut tukia, osassa on vain muutama oksa. Leikkasin niitä, jotta ne vahvistuisivat. 

Karviaiset varsinkin saisivat kasvaa. Tänä vuonna olen tehnyt niistä hillon lisäksi karviaispannukakkua jälkiruuaksi.

Mansikat pärjäävät nekin itsekseen kunhan suojaan ne rastailta ja rusakoilta. Istutin rönsytaimia entiselle perunamaalle ja istutan sinne myös viime kesän amppelimansikat. Ne olivat  talven maassa. Laitoin ne keväällä uudelleen amppeleihin. Ne kukkivat ja tekivät marjoja, mutta eivät rönsyjä eli ne voivat yhtä hyvin olla maassa.


Keväällä satoa saa raparpereistakin. Mutta kyllä tulen kaipaamaan omien perunoiden, herneiden  ja tomaattien makua jos en niitä itse pysty viljelemään.


Ikäntymiseen liittyen olen tehnyt päätöksen, että kun saavutan tietyn iän, suunnitelmien, mitkä varmistavat, että loppuelämäni on mahdollisimman hyvä, pitää olla kunnossa. 

 Toki en tiedä, miten vanhaksi elän, mutta nyt on hoitotahto tehty, edunvalvontavaltuutus ja ohjeet edunvalvojalle samoin. Hoivatahdosta on jo luonnos. Ja aikaa on vielä jäljellä. Testamentti ei nyt ole ajankohtainen, sillä perintö menisi nyt aivan oikeille tahoille ilman sitä.

Alla linkit muiden kirjoituksiin.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela 

Kakskulma 

Tillintilan Anna

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat 

Pilkkeitä Pilpalasta 

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 

Villa Varmo 

Rakkautta ja maanantimia

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki 

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo 

4 kommenttia:

  1. Hoivatahto olisi kyllä hyvä tehdä itsekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toimintakyvyn voi viedä sairaus, onnettomuus tai vanhuus. Minua rauhoittaa kun olen kirjannut ylös toiveita siitä, miten minua hoidettaisiin.

      Poista
  2. Oliko helppo tehdä edunvalvontavaltakirja? Olen miettinyt, että täytyisi myös se tehdä. En vain ole saanut vielä aikaiseksi. Ehkä täytyy yrittää hoitaa se vielä tämän vuoden puolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Netistä löytyy malleja ja ohjeita edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen. Tärkeintä on löytää luotettava henkilö valtuutetuksi ja toissijaiseksi valtuutetuksi. Varavaltuutettuni on juristi, jota tarvitaan, jos jotain etu- tai muita ristiriitoje tulee.

      Poista