Siemenpankkeja

Ihmettelin viime kesänä kun alueelle lipputangon ja tuoksuvadelman ympärille kasvoi runsaasti sormustinkukkaa, vaikka sen siemeniä ei pitänyt olla seoksessa, jota alueelle kylvin. Sormustinkukkia on monessa muussakin paikassa. Niille pärjää alueelle kylvetyistä kasveista vain lehtosinilatva, joka jaksaa kasvaa niitä korkeammaksi.

Epäilin jo siemenseoksen koostumusta. Vasta nyt tajusin, mistä on kysymys. Pihapolun varteen, alueelle, jossa ensin myllersivät myyrät ja sitten minä, oli tarkoitukseni kylvää ruohonsiemeniä. Mutta vanhat siemenet eivät enää itäneet ja kylvö jäi odottamaan uusien siementen hankkimista. Polun varteen on sinä aikana noussut ihan selvästi sormustinkukan taimia. Pihalla on siis useampia sormustinkukan siemenpankkeja. Polun varressa on ilmeisesti ollut kukkaistutuksia ja niin saa jatkossakin olla. Pitää olla varovainen ja katsoa tarkkaan, mitä rikkaruohoina kitkee. Sormustinkukkien taimien lisäksi tässä on ailakkia ja piharatamoa.

Samalla alueella toisessa paikassa on mielestäni lehtoakillean pikkutaimia. Niistä olen todella iloinen. Toivottavasti tulevaisuudessa narsissien kuivuneet varret peittyvät akilleoihin ja sormustinkukkiin. Sormustikukkia on kyllä niin paljon ja niin monessa paikassa, että ensi keväänä on niitä siirreltävä, jotta muillekin kasveille tulee tilaa.

Sitten huomasin polun varrelta vielä tämän kasvin. Olin joskus hankkinut kirjan Kotipihan valtaajat, opas haitallisten vieraslajien torjuntaan. Selailin sitä ja se avautui oikealta kohdalta, sieltä kasvi löytyi. Tämä on silkkiunikko (Papaver rhoeas). Kasvi on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Ei siis mikään kova pahis. Se on myös myrkyllinen. Silkkiunikon siemenpankilla voi olla ikää yli kahdeksankymmentä vuotta. Tämä voi  siis olla talon alkuperäisiä kasveja. Olen pari kertaa yrittänyt saada unikkoja kasvamaan onnistumatta siinä. Nyt niitä toivottavasti nousee maasta jatkossakin.

Toisia siemenpankkeja yritän hävittää tai ainakin pienentää. Koiran- ja vuohenputkien kukinnot kerään pois pihalta. Lupiinien kukinnot poltan ruosteisessa tynnyrissä, jota kutsun krematorioksi koska siellä hävitän myös jyrsijöiden raadot.

Näköjään menee ainakin pari vuotta siemenpankkien heräämiseen siitä kun on alkanut niittää ja hoitaa alueita. Odotan jännityksellä, mitä maasta vielä nousee.