Nyt on omenoita ja paljon. Pienemmän vanhan puun hedelmien maku on mieto, hapokkuutta puuttuu, mutta kyllä ne syötäviä ovat. Olen tehnyt niistä hiukan hilloa ja siitä vispipuuroa, mutta mitä muuta?
Jopa uusi omenapuu, Huvitus, teki hedelmiä. Niitä oli yhteensä 19 ja kävin laskemassa, ettei mikään olento niitä veisi ja etteivät ne putoaisi huomaamattani maahan. Vain ampiainen kävi maistelemassa yhtä omenaa. Nyt ne kaikki on syöty, hyvän makuisia olivatkin.
Isompi vanha omenapuu on niin täynnä, että sen oksat ovat painuneet maata kohti. Oksia on lyhennettävä, kun sato on kerätty. Se taitaa olla talviomenapuu, hedelmät ovat vielä kovia vaikka siemenet ovat jo ruskeita. Saan lisäaikaa sadon selvittämiseen. Pitää vaan kerätä omenat sisälle kypsymään.
En saanut vastattua Touhulan tarinassa olleeseen kommenttiisi joten laitanpa tätä kautta tähän jotakin.
VastaaPoistaMeillä oli omenoita tänä vuonna justiinsa sopivasti mutta tunnistan niin hyvin ongelman kun satoa on turhan paljon. Eikä millään kaikkea pysty käyttämään hyödyksi vaikka niin haluaisikin.
Luin jostain ihan kivan ohjeen siitä miten omenoista kannattaa keitää mehua eikä tarvitse siis mennä minnekään mehunpuristusasemalle. Siinä saisi "hukattua" ison määrän omppuja.Meillä ei tosin mehuja juuri juoda :-) joten sitä ohjetta en ole kokeillut.
Mutta joinakin vuosina olen myös kuivanut omenasiivuja ja ne on kyllä tullut naposteltua talven mittaan. Ja jos pakastaa (ihan vain paloina) omenoita niin niistä saa sitten hyvin talven mittaan tehtyä omenapiirakkaa. Meillä tosin tuppaa olemaan pakastin niin täynnä syksyisin että tiukkaa tekee omanalohkojen kanssa :-).
Viikonloppuna keitin naapurille hänen viinimarjoistaan kaksi Mehu-Liisallista mehua. Itse juon mieluummin vettä. Omenoiden kuivaamista voisin kyllä kokeilla. PS minä pystyn kmmentoimaan bloggerissa parhaiten tietokoneella, mutta pitää vaan kaivaa se esiin.
VastaaPoista