Lenkki metsässä

 Piha on kuiva, mutta metsässä on kosteutta, lenkki siellä edellytti kumisaappaita. Metsässä on myös keväisiä lampia, jotka kuivana kesänä häviävät.

Kiersin suon. Sen takaa löytyi ensin hirven karvoja

ja suon reunalta kasa jotain naksuja tai nugetteja. Metson toilettihan siinä on. Itse se asuu ilmeisesti lähistöllä. Kuulin metson ääntelyäkin. Joku pienempi kanalintu, ehkä teeri, lähti lentoon. Ilahdun aina kun kanalinnut ilmoittavat itsestään. Elämä jatkuu, vaikka lähimetsät on hakattu.

Löytyi punaista, samanlainen punamaljakas, jollaisen Anna löysi Satavuotiaan metsästä.

Purossakin virtasi vesi.

En kyllästy metsästä löytyvien sinivuokkojen ihasteluun.

Kukkia löytyy jo

Pikkuinen kevätesikko aloitti keltaisen kukinnan.

Oli sitä aikaisemmin leskenlehtiä jo ollut, ensin yksi kasvihuoneen takana ja nyt  niitä on siellä ja tien varrella runsaasti.

Sinivuokkojen jälkeen seuraavia sinisiä kukkia olivat esikon hienompi serkku.

ja esimmäiset skillat.

Väri vaihtui valkoiseksi kun valkovuokot alkoivat kukkia. Nämä ovat naapurin pihalta, mutta ovat peräisin minulta. Yhtenä vuotena pidettiin vähän isommat syntymäpäivät ja lahjaksi toivoin valkovuokkoja. Niitä tuli niin runsaasti, että naapurikin sai osan. Omat vuokkoni jäivät entiselle mökille ja aloitin niiden viljelemisen nykyisellä mökillä alusta ostamalla taimia. Keväällä nimittäin pitää olla valkovuokkoja pihalla. Nyt niitä on jo runsaasti, mutta pihani on sen verran varjoisampi, etteivät ne vielä kuki.

On minulla jo valkoisia kukkia, krookuksia.

 Krookuksia on kukkapenkissä ja siellä täällä satunnaisissa paikoissa, mutta krookuskentän ovat pilanneet myyrät ja sammal. Kukkia on kyllä harvakseen, mutta yleensä yläpiha on ollut täynnä niitä. Revin sammalta maasta, sen alta löytyy myyrän käytäviä ja löytyy pieniä krookuksen alkujakin. Myyriä yritän karkottaa kanankakalla, sammalta sammalsyöpöllä ja kalkilla. Kokeilen tuhkankin levittämistä sammaleen päälle. Pihalle tulee erilaisia koealueita. Odotan ja toivon sateita, sillä muuten aineet eivät tehoa. Onneksi kasteluun vettä riittää kaivossa.

Kirpputorille

 Kaikki alkoi siitä, kun taloyhtiö muutama vuosi sitten hankki kadun varteen jätelavan. Sen innoittamana kävin pitkästä aikaa kellarissa katsomassa, mitä oli omassa vanhassa perunakellarissani ja vintillä peltikaton alla olevassa varastossani. Kannoin tavaraa jätelavalle, se auttoi alkuun ja sen jälkeen olen tehnyt kuolinsiivousta. Kaiken tavaran läpikäyntiin tarvitaan ahkeruutta.

Omien tavaroiden lisäksi on perittyjä. Yksi serkuista oli säästänyt kaiken. Testamentissa oli tarkkaan määritelty, mitä kukin sukulaisista saisi. Meidän perheen osaksi tuli kuitteja, pääsylippuja ja muistoja matkoilta. Sekä postikortteja. Niitä odotin innolla. Ensin tosin piti testamentin vuoksi odottaa hänen aviomiehensä kuolema. Minua ei niinkään kiinnostanut korttien etu- vaan takapuoli. Kerään oman kotikylän postitoimintaan liittyvää kotiseutukokoelmaa. Siihen ei päässyt yksikään korteista, sillä postimerkit oli niistä poistettu. Serkku kun keräsi niitä. En muistele serkkua pahalla. Hän oli töissä kirjakaupassa ja oli juhlaa kun sain häneltä lahjana valita itselleni kirjoja kaupasta. Mökkikylällä on kylätalolla kirpputori ja keräsin parhaita kortteja myyntiin sinne. Kotona on iso laatikko täynnä korttikansioita.

Postikortissa sinivuokot kukkivat pääsiäisenä. Niin myös meillä.

Päivän lämmettyä yön pakkasen jälkeen pihaa kiertelivät sitruunaperhonen ja koivutyttöperhonen.

Minulla ei ollut kanalaumaa johdettavana. Mutta peipponen sentään lauloi.

Mökillä on edellisiltä omistajilta jäänyttä tavaraa, josta yritän päästä eroon kirpputorilla. On kahvipannuja, kulhoja ja lautasia. Ja peili saunaan sekä prenikoita. Ruokailuvälineitä en laita kiertoon, sillä niillä on hyvä merkitä krookukset, jotka yrittävät kasvaa pihapolulla.

On myös omia tavaroita, joista yritän päästä eroon. Miten monta kermanekka-sokeriastia yhdistelmää yksi ihminen tarvitsee? Varmaan yksi riittäisi. Ja antiikkia imitoiva patsas saa lähteä. Sen toivat ystävät joskus lahjaksi. Sille oli kyhätty häkki ja minun feministinä piti vapauttaa se. Nyt vapauta itseni siitä, olen sitä sietänyt tarpeeksi monta vuotta.

Keväinen pääsiäinen

 Pääsiäinen mökillä on usein ollut talvinen. Liikkuvana pyhänä pääsiäinen ajoittuu eri vuosina eri tavoin, viimeistään se voisi olla huhtikuun 25. päivänä, kolmisen viikkoa myöhemmin kuin nyt. Näin keväiset olot pääsiäisen aikaan ovat poikkeuksellisia.

Lumikellot olivat säilyneet. Mutta lipputangon ympäristö oli myllätty. Kuunliljojen, jotka kesällä levisivät hienosti, juurimukulat oli jyrsitty. Oli vaikeaa hahmottaa multakasoista ja koloista, missä mitäkin kasvua pitäisi olla. Pitkin pihaa muualtakin löytyi kummallisia kukkuloita. Pakko myöntää, että huolellinen kaivaja on ollut, vain narsissit ja jotkut muut kasvit on jätetty rauhaan. Kun hajoitin  multakasoja, alkoi etsimääni sipulikasveja löytyä niiden alta. Iloitsen jokaisesta krookuksesta, jonka löydän. Ensimmäiset niistä kukkivat jo.

Kevätesikot olivat paikoillaan, mutta muita esikkoja oli hävitetty. Ostin tilalle uusia, jotka myöhemmin istutan pihalle. Toinen on pääsiäisen keltainen.

Toinen hiukan vaaleampi..

Pääsiäisruohoa en laittanut kasvamaan, eikä olisi tarvinnutkaan. Ronskilla kädellä kylvetyt unikon siemenet tekivät tiheää kasvustoa. Näitä olisi voinut käyttää pääsiäiskoristeluun, pari tippua vaan päälle. Pian täytyy varmaan ryhtyä erottelemaan taimia.

Löysin museokaupasta vanhanmallisen pääsiäiskoristeen leivinuunin seinustalle. Lankaköynnös on selvinnyt  hyvin talvesta sisällä, kesällä se saa lähteä ulos. Pelargoniatkin selvisivät talvesta, mutta nyt katsellen niitä sillä silmällä, että olisi aika ryhtyä kukkimaan ja runsaasti. Kiitokseksi niiden pelastamiseen tarvitusta tammi-helmikuun suuresta sähkön kulutuksesta ja laskusta.

Talvikylvöjen ja sipulikukkien lisäksi kasvihuoneessa on itämään lähteneitä perunoita, jotka laitoin mullan ja lehtien sekoitukseen vuotavaan vanhaan ämpäriin. Varhaisperunaa odotellaan. Muuta hyötykasvatusta ei vielä ole käynnissä. Raparperit, ruohosipulit ja yrtit kasvavat itsekseen. Omavaraisbloggaajilla, #suuntanaomavaraisuus, on jo varmaan paljon viljelyä käynnissä. Katso huhtikuun kuulumiset linkeistä alla.

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta

Sarin puutarhat

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut

Evil dressmaker

Caramellia

Rakkautta ja maanantimia

Sininen tupa