Lunta maassa

Lauantaiaamulla maa oli valkoinen. Lämpöä sentään 1 plusaste. Päivällä päästiin neljään, jopa viiteen asteeseen.

Sinivuokot ja lumikellot jatkavat kukintaansa.

Viikko aikaisemmin olin laittanut Hakaniemen torilta ostetut Timo-siemenperunat Clas Ohlsonin ihmekasvatusmultaan. Pakkasöiden vuoksi ne oli pakko siirtää pois kasvihuoneesta. Joka vuotinen kasvatusinnostus iski taas. Vaikka maanviljelijäsukujuureni ulottuvat vuosisatojen taakse, viljelyharrastukseni kasvattaa yleensä vain kompostikasoja.

Sinivuokot

Siniset vuokot ovat aloittaneet kukinnan.

Raparperin punaiset, pullukat alut kurkkivat jo

maasta ja ruohosipuli kasvaa vauhdilla.

Nokkos- ja sitruunaperhonen nähty.

 

Viikolla etupihan sinivuokot ja skillat  joutuivat koville kun eteisen katon tiilet vaihdettiin. Katto vuosi muutama vuosi sitten. Korjasin sitä työntämällä sementtiä tiilien rakoihin, mutta en oikein luottanut kattoon. Kun rakentaja lupasi tehdä niin kuin halusin eli laittaa toisen eteisen katosta puretut tiilet oman kattoni tiilien tilalle, alkoi työ. Mutta siis telineet ja katon alta puretut ampiasenpesät ja muut roskat tekivät tuhoa.

Saunan edustalla on tänäkin vuonna hieno kasvusto.

Kevään tuloa ja talven tuhoa

Nyt niitä jo löytyy. Lumikellot tulevat esiin heti lumen sulamisen jälkeen tai jo lumen läpikin.

Lumikello (Galanthus nivali) on narsissikasvi, peräisin Etelä-Euroopasta.

Näsiäkin kukkii jo.

Toisille kasveille talvi, jossa välillä lumi suli pois ja tammikuussa tuli kovat pakkaset, ei sopinut. Vanhat jouluruusut, jotka ennen ovat kukkineet melkein heti kun lumi ja suojana olleet havut ovat poissa, olivat surkeassa kunnossa. Muutama nuppu ehkä kunnossa. Myös suurin osa sormustikukista oli tuhoutunut. 

Suojaan aina omenapuut korkeilla verkoilla sen jälkeen kun yhtenä talvena lunta oli yli normaalien verkkojen ja kahdesta omenapuusta oli keväällä jäljellä vain kepit. Niistä kasvoi pystyssä olevaa vappuhuiskaa muistuttavat versiot. Leikkaamalla yritän niistä tehdä puun näköisiä. Nyt oli joku katkonut oksia pienestä, histaasti kasvavasta tammesta. Siis sekin pitää suojata jatkossa.

Mustarastas pöyhi vanhoja puunlehtiä. Kai niiden alla jotain elämää jo on, vaikka öisin voi olla pakkasta monta astetta.

Vanhat purnukat

Näistä keittiöpurnukoista käytiin kovaa kilpaa facebookissa. Maksoin niistä liikaa. Mutta sitten niille piti teettää mittojen mukaan lokerikko. Aluksi hylly purkkeineen oli keittiön avohyllyn päällä odottamassa ruuvaria. Nyt se ja keittiöpurnukat ovat lopullisella paikallaan avohyllyn alapuolella  ja toivottavasti pysyyvätkin.

Hyllykön teki Pieni hyllykauppa, jonka liike sijaitsee Sturenkadulla. Vielä pitää maalata yläpuolella olevan hyllyn kannakkeet samalla maalilla kun paneeli. Uula-tuotteen mukaan vanhan maalin saa elvytettyä. Kokeilen kun ilmat lämpenevät.

Kirjoitusvirhe vai muinaisruotsia?

Kevään ensimmäiset

Lumi peittää vielä lumikellot ja jouluruusut, mutta jotkut aurinkoisella paikalla olevat sinivuokot ovat jo nupuilla. Samoin näsiä.

   Sinivuokko (Anemone hepatica) on Hämeen maakuntakukka.
Parhaimmillaan sen kukinta on mökilläni toukokuun alkupuolella,
silloin niitä on todella runsaasti. Sitä levittävät muurahaiset ja koska se on erityisessä suojeluksessa tontillani, saa se vallata alueita vapaasti. Sinivuokko on myrkyllinen.







Näsiä (Daphne mezereum) eli riidenmarja kukkii ennen lehtien
puhkeamista. Tontillani on kolme pientä näsiäpensasta. Näsiä on myrkyllinen, varsinkin sen punaiset marjat.

Telkkäpariskunta poimi vedestä ruokaa laiturin lähellä. Mutta laiturin ohi ne purjehtivat niin kovalla vauhdilla, ettei niistä saanut kunnon kuvaa.