Kaunista turhuutta

 Myrskyn jälkeen sateet ja märkyys ovat jatkuneet. On hyvä hetki järjestellä sisällä. Olen pitkään etsinyt kaunista vanhaa peiliä sen halpispeilin tilalle, jonka laitoin makuukamarin sängyn taakse peittämään tapetoinnin mokia. Kerran jo olin ostamassa kaunista jugendpeiliä, mutta sen kuljetuksessa tuli ongelmia. Peilit ovat aika painavia kapistuksia. Nyt löysin mieleiseni pelin ja tällä kertaa kaupat ja logistiikka sujuivat hyvin. Hain sen bussipysäkiltä, johon ohikulkumatkalla ollut myyjä sen toi. 

Muinoin kuvastimen virkaa tekivät lähde ja tervapytty. Ensimmäiset peilit olivat kiillotettua hopeaa, tinaa tai messinkiä. Peili on aina edustanut turhamaisuutta. Lohjan kivikirkossa on 1500-luvun kalkkimaalaus, joka esittää ihmisen suurimpia syntejä. Ylpeyden ja turhamaisuuden synti esitetään lukutaidottomalle kansalle kuvana naisesta, joka pitää kädessään kampaa ja peiliä.

Tämä peili on ruotsalainen ja se on ilmeisesti 1950- tai 1960-luvulta. AB Eriksmålaglas on ilmeisesti edelleenkin toiminnassa. Peilien lisäksi se on valmistanut valaisimia. Suomessa peilien valmistus kärsi sotien jälkeen materiaalien, etenkin hopeanitraatin puutteesta.

Peilissä kukkii kielo, niin myös ulkona.

Kokeilun jälkeen peili päätyikin isompaan kamariin ja makuukamarissa otettiin käyttään Plan B. Olin hankkinut vanhan puisen koristeen. Se oli hyvin tumma, mutta vedin sen pintaan kultamaalia ja niin halpispeilille tehtiin kasvojenkohotus.

Nyt seinät ovat täynnä, seinäpeilejä en enää voi ostaa.

Kesä yllätti

 Muutama hellepäivä ja niitä seuranneet sateet saivat kasvun vauhtiin. Olin pari päivää poissa mökiltä ja sen jälkeen siellä näyttää aivan erilaiselta. Vuohenputket valtaavat pihaa ja nurmikko, missä sitä on, on jo liian pitkää. Luonnossa, mökkitien varressa käenkaalit ovat vallanneet vanhan muurahaispesän. Näin siistiä ei pihallani ole.

On pihalla ilon aiheitakin. Kirjopikarililjat ovat nostaneet kumarat vartensa ja aloittaneet kukinnan. Ne näyttävät viihtyvän lipputangon juurella.

Narsissit kukkivat, osasta on jo poimittava pois kuituneita kukkia. Pihapolun varressa ne näyttivät  voivat hyvin. 

Sitten kaatosateet löivät pitkät varret maahan. Poimin kaatuneet kukat maasta, huuhtelin multaa ja etanoita niistä ja toin sisälle. Nämä näyttävät olevan etanoidenkin suosikkeja.

Välillä oli taas helteistä. Käet kukkuivat, onneksi säälliseen aikaan eikä aamuyöllä niin kuin yhtenä vuotena kun ne aamulla herättivät koko kulmakunnan. Kaakattavia hanhilaumoja matkasi pohjoisen suuntaan. Ja kesän kiusankappaleet  määräiset pureskelivat käsivarsia.

Sitten illalla ja yöllä raju ukkonen ja rankkasade. Seuraavan päivän yllätys oli sähköjen  puuttuminen. Oli kutsuttava korjaajat paikalle. Ukkonen oli rikkonut sähkömittarin ja polttanut sulakkeita. Paljon on jo tapahtunut, vaikka vielä on toukokuu. Kaikki on tuntunut tapahtuvan hetkessä. Tuomet jo kukkivat, kohta kielot ja omenapuut.

Sateella tuomen kukkien tuoksu on todella voimakas. Mökin takana oleva vanha suuri kuusikin innostui kukkimaan.

Pistokkaat multaan

Maanittelin ja manasin pelargonioiden pistokkaita kun ne eivät näyttäneet juurtuvan. Aikaa kului, mutta sitten juuria alkoi ilmestyä. Aivan kaikki eivät juurtuneet ja osassa on vasta pieniä juuria, mutta suurimmassa osassa oli jo hyvät juuret ja oli aika istuttaa pistokkaat ruukkuihin. Aivan tarpeeksi pistokkaita on.

Ajattelin, että leikatut pelargoniat osoittaisivat mieltä ja jättäisivät kukkimatta tänä kesänä, mutta ei mitään hätää, vanhat pelargoniat alkavat kukkia niin kuin ennenkin.

Nyt odotan, alkavatko kaikki pistokkaat viihtyä ruukuissa.

Kaksi pitkävartista pistokasta, joissa ei juuria näkynyt, leikkasin lyhyemmiksi ja työnsin ne multaan. Laitoin ne pahviruukkuihin, jotta erotan ne muista. Ja itse asiassa oikeankokoiset saviruukutkin loppuivat kesken.

Yksi kukkiva ja siksi huonosti juurtunut pistokas saa vielä jäädä veteen.

Juoru oli juurtunut hyvin ja senkin pistokkaat pääsivät multaan. Amppelissa pöydän yläpuolella se saa olla toistaiseksi. Lähtö sille tulee viimeistään silloin kun versot ulottuvat lautaselle.  

Sinisen sävyjä

 Luvassa oli sadetta ja päätinkin käydä tervehtimässä metsän sinivuokkoja ennen sitä. Metsä oli rutikuiva ja paikkakunnalla voimassa oleva metsäpalovaroitus oli ihan paikallaan. Sinivuokkojen kukinta alkaa jo olla loppupuolella, kukkien sävyt ovat jo vaalentuneet. Eroja väreissä löytyi.

Kukinnot jaksavat nousta ruohojenkin alta. Metsässä on liikuttava varovaisesti, sillä sinisiä kukkia on toisin paikoin todella paljon. Ja aina löytyy uusia sinivuokkopaikkoja.

Ensimmäisten orvokkienkin kukinta on sekin loppupuolella. Kuistille pitää saada uusia kukkia kunhan yöpakkaset helpottavat.

 Nyt on muutenkin sinisten kukkien aika. Tummansininen esikko on aloittanut kevätkukintansa. Sillä on tapana kukkia uudelleen myös syksyisin.

 

Skilloja on nyt useammalla paikalla pihalla. Montakohan vuotta siihen menee, että ne täyttäisivät kokonaisia alueita. Niin kai käy jos ne viihtyvät paikalla. Olen kyllä tyytyväinen vähänkin määrään. 

Näytön paikka

 Pieni kasvihuoneeni ja minä selvisimme kovasta talvesta. Muutaman kerran poistin lunta kasvihuoneen katolta. Joka kerta se tuli aina vaan hankalammaksi, sillä lunta kertyi isot kasat seinien ympärille. Tiputin lunta myös takana olevan pihlajan oksilta. Pelottava esimerkki on mökkitien varrella olevalla pihalla, jossa on samantyyppisestä materiaalista tehty kasvihuone. Syksyllä sen ovi repsotti ja osia oli irronnut. Levyt olivat samentuneet ja niissä oli vihreää limaa. Tämän talven lumet romahduttivat sen katon lopullisesti. Oman kasvihuoneeni kattoon ja muuallekin lisättiin varmuuden vuoksi ylimääräisiä tukia. Ja nyt, ensimmäisenä kesänä sen on näytettävä, onko siitä johonkin. Nyt selviää sekin, onko kasvihuoneen paikka oikea. Vai varjostavatko ympärillä olevat metsät täälläkin liikaa kun puut ovat lehdessä.

Päädyin ostamaan kasvihuoneeseen kasvatussäkin, jollaista olen ennenkin käyttänyt. En ostanut kastelualustaa, vaan rakennuksilla käytettävän altaan. Sen pohjalle tein oksasilppurilla haketta. Ylimääräinen vesi valuu siihen säkistä ja lisäksi kasvien hoitaminen on helpompaa, kun ne eivät ole aivan lattian tasolla. Kaksi tomaattia ja yksi kurkku säkkiin mahtuu.

Ulkona on toinen kasvusäkki.

Kasvihuone on kallion päällä ja ajattelin jättää kallion lattiaksi, mutta se on epätasainen ja sen kuoppiin jäi vettä vaikka lattialla on putki, jota pitkin veden pitäisi valua pois. Sain vanhoja tiiliä ja niistä tein lattian. Kivituhkalla tasasin kuopat.

Paljon kasveja kasvihuoneeseen ei mahdu, mutta sen pääasiallinen tarkoitus onkin olla paikka, johon myyrät ja jänikset eivät pääse. Tottakai minäkin haaveilen hienosta, vanhoista ikkunoista tehdystä kasvihuoneesta. Valetulle sokkelille voi rakentaa vaikka sellaisen jos tuuli vie muovit. Supermyyrä täytyy olla, jos tästä läpi menee.

Nyt kasvihuoneessa ovat muun muassa pikkuruusut, jotka kaivoin maasta koska jänikset eivät jättäneet niitä rauhaan. Toiset ruusut ovat talvehtineet vierastalossa. Ruusutarhalle pitää keksiä paikka, johon jänikset eivät pääse siihen mennessä kun kasvihuone täyttyy hyötykasveista. Rentukat odottavat sisällä kunnes ruohoa ja muuta vihreää on ulkona tarpeeksi, jotta metsän eläimet saavat niistä riittävästi ruokaa. Muutkin talven maahan kaivettuina viettäneet kasvit odottavat täällä sijoituspaikkoja. Muovilaatikkoon kylvin syksyllä Maatiaisen siemenseosta hämyinen puutarha. Minusta on alkanut tuntua, että kylvän mitä vaan, nousee maasta päiväkakkaroita tai sormustinkukkia. Mutta nämä alut näyttävät joltain muulta.

Muutama perunakin on täällä kasvamassa. Laitoin niitä jo kasvimaallekin ja kylvin porkkanoita. Oli outoa kun maa lumen alla oli sulaa eikä jäässä. Mutta muu viljely odottaa, että ensin saan autoni autokorjaamosta ja pääsen hakemaan multaa ja taimia puutarhalta kun se avautuu. Yritän ostaa taimet paikallisilta puutarhoilta, jos se vaan on mahdollista. Joskus sortuu kun näkee jotain kaunista. Yöpakkasten loputtua myös tämä tomaatti siirtyy kasvihuoneeseen, nyt se odottaa välivarastossa sisätiloissa.

Tietynlainen kasvihuone ovat muovipurkitkin, joilla suojelen kasveja, tässä kevätesikoita.

Kuvauksia upeista kasvihuoneista, valmiista, suunnitelluista tai sellaisista joista unelmoidaan, voit lukea omavaraisten blogeista. Sadun (Tsajut) ja Heikin (Korkeala) junaileman ryhmän toukokuun aihe on kasvihuone sekä siemenvarastot. Lisätietoja kirjoitussarjasta löytyy osoitteesta https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuussarja/.            

Kasvuvyöhyke 1

Jovela

Apilan kukka

Sateenkaaria ja serpentiiniä

Multavarpaan maailma

Toivola puutarha

Kasvuvyöhyke 2

Kohti laadukkaampaa elämää

Urban farming kotitarveviljely

Keittiössä, kotona ja puutarhassa

Sarin puutarhat

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut

Luomulaakso

Harmaa torppa

Mummon kirja

Majalevon pientila

Caramellia

Metsäläisten elämää

Torpan tyttö

Mikä Itä 

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki

Korkeala

Kasvuvyöhyke 5

Puutteela

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo