Puolukoita ja karpaloita on vielä niin paljon jäljellä, että olen alkanut käyttää niitä muutenkin kuin vain aamuisen jogurtin mausteena. Niiden suhteen olen omavarainen. Tarjoilin vieraille puolukkapehmistä ja ylpeilin, että marjat ovat omasta metsästä ja omalta suolta. Jälkiruokaa tuli tehtyä niin paljon, että olen syönyt sitä monena päivänä. Ruoka on helppo tehdä, tarvitaan puolukoita, kinuskikastiketta ja vaniljajäätelöä.
Vielä helpompi tapa käyttää karpalot, on tehdä kinuskia ja syödä marjat sen kanssa.
Suuntanaomavaraisuus-bloggaajien maaliskuun aiheena oli alunperin ruokabravuurit, mutta nyt kirjoitetaan omavaraisuudesta, miten sitä voi lisätä. Omavaraisten kirjoituksia koordinoivat Satu (https://tsajut.fi) ja Heikki (https://korkeala.fi). Ruokaa en osaa laittaa, mutta omavaraisuus ja huoltovarmuus pohdituttavat sodan riehuessa Euroopassa. Koronakin on nyt sivuroolissa.
Minun omavaraisuuteni on nyt varsin vähäistä. Perunat, omenat, kurkut, mansikat ja tomaatit on syöty jo aikoja sitten. Marjojen lisäksi hilloja ja mehua on jäljellä. Puuvajassa on vielä puita, vaikka olenkin saanut poltettua yhden pinon huonoimpia vanhoja puita, jotka olivat lähinnä oksanpätkiä. Olen lisäksi kehittynyt puiden pilkkomisessa, omavaraisuutta sekin.
Kevätkukkien suhteen olen myös omavarainen. Omavaraisuuttani voin lisätä oikeastaan vain niin, että opettelen selviytymään kaikenlaisista töistä ja asioista itse. Näitä ovat vaikka korjaus-, kunnossapito- ja metsätyöt. Käytännössä Ukrainan sodan seurauksena elämisen ja energian hinnat tulevat nousemaan. Sähkön saannissa voivat katkoksen lisääntyä. Jonkunlaisella aurinkokeräimellä voisi lisätä omavaraisuutta sähkön suhteen.
Minulle rakas nuori mies kertoi menevänsä kesäkuun alussa kertausharjoituksiin. Ajatukset lähtevät jo muutenkin laukkaamaan. Oli käytävä mielessä läpi sekin mahdollisuus, että sota leviää Suomeen. Kotikaupunki olisi varmasti ensimmäisiä pommitusten kohteita. Keskustelin yhden tuttavan kanssa ja hän kertoi siitä, miten oli 4-vuotiaana joutunut lähtemään kotikaupunginosastani evakkoon.
Luin taloyhtiömme Pelastussuunnitelman. Kotivara on siinä mukana, mutta kuinkahan moni talon asukkaista on siitä lukenut. Itse päivitin kodissa koronan aikana vanhentuneita ruokavarastoja. Mökin lähellä on sotilaallisesti tärkeä kohde. Siellä metsä saisi tarjota minulle suojapaikankin.
Euroopassa käynnissä oleva sota muuttaa asioiden tärkeysjärjestystä. Ukrainassa on ohjeistettu näin: ”Jos jotain pahaa tapahtuu, pakatkaa laukkuihin nämä asiat: veitsi, laastaria, huopa, paperia, lämpimät vaatteet, jätesäkki sateen varalta, purkkiruokaa.” Evakkoon lähtiessä ei kellarin perunoilla tai täydellä ruokakaapilla ei ole paljoa merkitystä. Mutta nyt pää kylmänä kevättä kohti.
Pohdintoja mm. omavaraisuudesta linkkien takana.
Kasvuvyöhyke 1
Apilankukka
Kakskulma
Jovela
Kasvuvyöhyke 2
Sarin puutarhat
Pilkkeitä Pilpalasta
Kasvuvyöhyke 3
Tsajut
Villa Varmo
Harmaa torppa
Majalevon pientila
Caramellia
Varmuusvara
Rakkautta ja maanantimia
Sanni ja farmi
Kasvuvyöhyke 4
Puutarhahetki
Korkeala
Kasvuvyöhyke 5
Korpikuusen tila
Kasvuvyöhyke 7
Korpitalo