Parina kauniina päivänä kuljin korin ja saksien kanssa mökin ympäristössä ja keräsin kukintoja kesäkransseihin. Luonnonkukkien kuivaaminen kuuluu kesää.
Oma tupani ja tonttini on nyt korkealla mäellä metsän keskellä. Hämeessä se on edelleen, ei enää kivikkoisella tontilla humuksen tummaksi värjäämän joen varrella, jossa oma leikkimökkini ja puuhamaani ennen sijaitsi. Vanha mökki, rantasauna ja 3000 neliötä maata vaihtuivat suureen metsään ja pientilan pihapiiriin. Tarkkailen edelleen luontoa, yritän saada kasveja kasvamaan ja kunnostelen paikkoja.
perjantai 26. heinäkuuta 2024
Kesäkranssit
perjantai 19. heinäkuuta 2024
Viherryttämistä
Nykyään puhutaan paljon siitä, että luonnon monimuotoisuus edellyttäisi niittyjen säästämistä tai perustamista pihoille, pihojen viherryttämistä. Mökkini pihapiiri onkin enimmäkseen luonnontilaista niittyä tai varvikkoa. Mökin edustan niitty on ilokseni monipuolistunut. Se saa kukkia ja vasta kun siemenet ovat valmiit ja pudonneet maahan, niitän sen.
Syvänsinisiä peurankelloja on tänä vuonna paljon.
Olen miettinyt, mitä ison koivun kaataminen vaikuttaa sen ympäristöön. Ainakin vierastalon eteen oli ilmestynyt uusi rehevä niitty.
Se on enimmäkseen puna-apilaa ja päivänkakkaroita. En halua apilaa tähän, se kerää juuriinsa typpeä ja rehevöittää maata. Kimalaiset kuitenkin pitävät apilasta ja niin kauan kuin niitä pyörii kukissa, kukat saavat olla.
Varsinainen viherryttämisprojektini on koivun kanto. Tänä vuonna juurenpaloista kasvamaan laitetut humalat ovat jo pitkiä. Yksi ohut verso on kiertynyt kannon ympäri toiselle puolelle.
Villiviini ei voi kovin hyvin. Joku oli talvella maistellut sen versoja ja katkonut niitä. Laitoin yhden katkenneet verson tueksi humalalle ja sepä rupesi kasvamaan humalan seuraksi.
Vielä menee aikaa siihen, että kanto on kokonaan vihreän kasvuston peitossa.
perjantai 12. heinäkuuta 2024
Tuoksuvat kukat
Tuoksuvia mesiangervoita (Filipendula ulmaria) on tänä vuonna runsaasti. Sen lisäksi, että ne ovat kauniita, niitä voi käyttää esim. teehen, jalkakylpyihin, lääkkeeksi ja mausteeksi. Minä poimin kimpun hattaramaisia kukintoja kuivumaan ja toivon, että niiden tuoksu säilyy. Jos niin käy, teen niistä tuoksupussukan vaatekaappiin.
Naapurin jasmike kukki ja tuoksui sekin upeasti. Nappasin siitä oksan itselleni.
perjantai 5. heinäkuuta 2024
Sadon keruuta
Kuiva kesä on työllistänyt puutarhuria. Kasveille on pitänyt kantaa vettä melkein päivittäin, koska sateet ovat kiertäneet mökkipaikkakunnan. Nyt työn tuloksia ovat kerättävissä. Amppelitomaatti, jonka ostin, kun puutarhasta olivat runkotomaatit loppuneet, on tuottoisa. Se ei riipu missään amppelissa, vaan on pienellä pöydällä kasvihuoneessa
Avomaankurkut lähtivät tänä vuonna paremmin kasvuun kuin vuosi sitten. Ostin niitä varmuuden vuoksi niin paljon, että yksi niistä on ruukussa kasvihuoneessa. Kurkkujen poimiminen on vähän hankalaa kun kasvihuone on taas täynnä.
Puutarhalla en aikonut ostaa kesäkurpitsaa, mutta sain opetusta niiden pölyttämisessä ja tänä vuonna tulosta on tullut. Vähän erikoisia kurpitsani ovat, ne muistuttavat keiloja, mutta syötäviä ne ovat. Kasvilavassa, tomaattien alla piilossa, avomaakurkut olivat päässeet jo liian suuriksi.
Tässä on tulossa kesäkurpitsagratiinia.
Kuivuuden vuoksi mustikat ovat pieniä.
Ensimmäiset mansikat poimi joku muu. Tänä vuonna rastaat ovat keksineet, että niitä on kasvilavassakin. Mustarastas katseli pihalla turvallisen etäisyyden päästä kun virittelin verkkoja mansikoiden päälle. Marjoja on tulossa vähän, niitä ei riitä monille jaettavaksi.