Pihan kevätkukat

 Lämpimät päivät saivat pihan kukkimaan. Yläpihalla ei uskalla kulkea ja muuallakin on oltava varovainen, ettei astu krookusten päälle. Myyrät eivät ole tuhonneet kaikkia sipuleita.

Mutta myyrien touhuissa sipuleita on siirrelty. Polun varteen ilmestyneet uudet kukat ovat myyrien kolojen paikoilla. Onkohan sipulien maussa eroa kun vain valkoisia on siirtynyt, eivätkö ne maistuneet?

Jostain on tullut keltaisia kukkia, joita en ennen muista nähneeni.

Lumikellojen paikka on rinteessä.

Pihan sinivuokotkin aloittivat kukinnan. Ensimmäiseksi kukkineen joku oli pistellyt poskeensa, mutta onneksi lisää löytyy. Metsässäkin vuokot kukkivat jo.

Lämpimät päivät saivat perhosetkin liikkeelle. Mustia, ruskeita ja keltaisia liiteli pitkin pihaa. Kimalaiset pörräsivät ja sukeltelivat krookusten kukkiin.

Esiin nousi hieno kevätiiris, joka viime vuonna näyttäytyi ensimmäisen kerran. Se on jäännös pihan muinaisesta kukkapenkistä. Näitä haluaisin lisää.

Taivaalle kertyi tummia pilviä ja säätiedotus lupasi sadetta. Ajattelin, että olisi oikea aika lannoittaa pihaa. Ripottelin kevätlannoituksen valkoisia rakeita pitkin pihaa. Jotta se kukkisi ensi keväänäkin. Sitten alkoi sade. Ensin pihalle tuli lisää valkoisia rakeita, sitten isoja hiutaleita ja nyt maa on valkoinen. 

Kevätsiivousta

On kevätsiivouksen aika. Aurinko paljastaa pinnoille kertyneen pölyn, varsinkin tummilla huonekaluilla. Vanha ompelukone on nyt näkyvämmällä paikalla kun siirsin sen tupaan. Oli pakko pyyhkiä pölyt ainakin siitä. Tänä vuonna otin sisälle oksia seljasta ja viinimarjapensaasta. Nyt on niin lämmintä, että kohta vihertää ulkonakin.

Oli aika siirtää viimeisetkin pääsiäiskoristeet sängyn alle vanerimatkalaukkuun, jossa säilytän joulukoristeitakin. Myös narsissit saivat lähteä sisältä. Niiden kukinta on melkein ohi, ne saavat jonkun aikaa odottaa ennen kuin istutan ne maahan.

  

Tein siivousta myös pihalla. Lumikola ja -lapio ovat jo tarpeettomia, siirsin varastoon. Keräsin myös kasvien ympärillä olleita suojauksia ja verkkoja pois. Jouluruusun nuppu oli tarttunut verkkoon ja se katkesi. Otin sen sisälle kukkimaan. Pihallekin jäi näitä paljon. Tänä vuonna ne ovat säästyneet myyriltä.

Kerättäviä oksia pihalla riittää, isot koivut varmistavat sen. Nykyään neuvotaan, ettei lehtiä pitäisi haravoida, vaan jättää ne lannoittamaan kasveja. Haravoin kulkuväylät enkä vielä muuta. Nyt lumi on jo vähissä.

 Hyvin näyttävät krookukset ponnistavan esiin vaahteran lehtienkin alta.

Maaliskuu maata näyttää

 Sanonta kuuluu kokonaisuudessaan: Maaliskuu maata näyttää, jossei muualla, niin kaivon pohjassa. Tämän vuoden maaliskuu yllätti. Kuun viimeiset päivät olivat lämpimiä, aurinkoisia ja tuulettomia ja kevät eteni isoin harppauksin. Vierastalon edustalta, joka keväällä on aurinkoinen kun puissa ei ole lehtiä, alkoi maa paljastua. Ehdin jo hiukan rapsutella pihaa haravalla.

Sitten alkoi huhtikuu, ilmat kylmenivät, yöpakkaset palasivat. Lumen sulaminen hidastui ja kasvu pysähtyi. Huhtikuu yrittää peittää maata uudelleen, sataa välillä rakeita, välillä lunta tai räntää. Mutta haluaisin jo aloittaa kevättyöt. Minulla oli mielestäni hieno idea. Varastoista löytyvistä ylijäämälaudanpätkistä tehtäisiin kasvatuslaatikkoja. Mutta apumies ei innostunut asiasta, hän totesi, ettei hän ainakaan tee. No, minäpä teen sitten itse. Keräsin kuistin seinälautojen päistä jääneitä valmiiksi maalattuja palasia ja aloin naulata niistä laatikkoa. Kaikki palat eivät olleet saman mittaisia. Päädyistä tuli sivuja lyhyemmät, niitä piti jatkaa. Olen asiaa epäillyt, mutta nyt varmistui, ettei minusta ole puusepäksi. 

Valkoisilla listoilla peitin reunojen epätasaisuutta ja samalla kiinnitin laatikon sisälle mustaa muovia. Kokoamisen ja viimeistelyn tein pihalla. Tietysti alkoi sataa rakeita. Laatikon lisäksi laitan kasvihuoneen viereen vanhat lavakaulukset. Niiden pohja on jo muokattu. 

Skillat ovat viimeiset sisällä kasvatetut kukat. Lisää kukkia löytyy maahan kaivetusta ruukuissa. Kunhan lumi sulaa.

Viime vuonna tähän aikaan kukkivat lumikellot. Uskon, että ne odottavat melkein valmiina lumipeitteen alla. Narsissitkin olivat kasvaneet pitkiksi lumen alla. Maa jäi sulaksi kun lumi satoi, siksi kasvu on lähtenyt nopeasti vauhtiin.

Krookuksia paljastuu maasta. Lumesta paljaaksi lapioidun polun vieressä niitä kasvaa ja lumenkin läpikin. En kyllä suosittelisi niille kasvamista aivan kulkuväylän vieressä.

Kylmyydestä huolimatta kevät etenee. Joutsenia matkaa pohjoisen suuntaan, maastosta löytyy valkoista karvaa kun jänikset vaihtavat kesäasuun, kurkipariskunta on palannut läheisen maatilan pellolle ja mustarastastakin olen jo kuullut. Vain lämpö puuttuu.

Pääsiäisen värit

 Pääsiäinen osuu vuodenaikaan, jolloin yleensä on aika harmaata. Lumi alkaa sulaa ja se on likaista ja roskaista. Tiet ovat kuraisia sulamisen tai sateen vuoksi. Alkaa kumisaapaskausi. Mökilleni väriä tuovat krookukset, jotka puhkesivat kukkaan juuri sopivasti juhlapyhiksi. Toivottavasti kukaan ei vaan syö niitä, niin herkullisia ne ovat. Isoista sipuleista tuli komeita kukkia.

Kirkollisissa toimituksissa violetti on paastonajan väri. Pääsiäisenä se vaihtuu valkoiseksi, joka on ilon ja juhlan väri.

Keltainen väri kuuluu itsestään selvästi pääsiäiseen. Samoin kuin värikkäät munat, jotka ovat uuden elämän symboleita.

Vihreääkin löytyy. Jotain keväällä täytyy kasvattaa. Muistin nopeasti kasvavan rairuohon. Tämän vuoden ensimmäinen ruohonleikkuukin on jo tehty. Vihreä on toivon ja kasvun väri.