Lumikellot esiin

Jokavuotinen lumikellokuume iski taas. Kun tiedän, että lumikellot ovat valmiina kukkimaan, mutta niiden päällä on useampi kymmenen senttiä lunta. Aloin tänäkin vuonna lapioida lunta pois paikoilta, joissa tiesin kukkia olevan. Ja löytyihän niitä vanhalta paikalta. Sen reunalta uskalsin poistaa lumet. Kasvit vahingoittuvat helposti kun lunta poistaa ja saatan itse astua niiden päälle.

Olin istuttanut uuden alueen lumikelloja kaadetun koivun kannon eteen. Odotan mielenkiinnolla, miten kannon ympäristö muuttuu, kun iso koivu ei enää vie kosteutta ja ravintoa siltä. Lumikellot löytyivät paikaltaan.

 Ne kaikki olivat valmiina kohta kukkimaan, mutta luvassa oli taas takatalvi, lunta ja pakkasta. Laitoin muovirasioita lumikellojen päälle.

Seurasi taas lämmintä, lumet sulivat ja kun aurinko tuli esiin, avautuivat kukat.

Olen nähnyt lumeen kaivettuja myyrän käytäviä ja lumen alta paljastui multakasoja. Jos liikkeellä on ollut vesimyyrä, on kasveja hävinnyt. Kontiainen on lihansyöjä, mutta kaivaessaan käytäviä se siirtelee sipuleita. Oli pakko kaivaa lumi pois kuolanpionin päältä kun senkin lähellä oli mustakasoja. Onneksi pioni on vahingoittumaton ja jo kasvamassa.

Kaikkea minäkin olen takatalveksi kutsunut. Nyt todellinen sellainen tuli. Yli kymmenen senttiä lunta ja kymmenen astetta pakkasta. Lumikellot ovat peitossa.

Kukkia on näkyvissä enää vain kirjepaperissa.